Laske montako päivää on Runebergin päivään 5. helmikuuta. Kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin syntymäpäivä!
🇫🇮 🎂 🍰
Valitse vuosi nähdäksesi, milloin Runebergin päivä on ja kuinka kauan aikaa siihen on.
Runebergin päivä eli J.L. Runebergin päivä on Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä, jota vietetään vuosittain 5. helmikuuta. Se on yksi Suomen vanhimmista kansallisista juhlapäivistä ja vakiintunut liputuspäivä, jolloin muistetaan suomen kielen ja kulttuurin merkittävää vaikuttajaa.
Runebergin päivä on kiinteä juhlapäivä, joka on aina 5. helmikuuta riippumatta viikonpäivästä. Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarsaaressa. Päivä on ollut merkittynä kalenteriin vuodesta 1950 lähtien, ja se sai lipun kuvan päivän ensimmäisen kerran vuonna 1976.
Runebergin päivä ei ole virallinen liputuspäivä vaan vakiintunut liputuspäivä. Tämä tarkoittaa, että vaikka laki ei velvoita liputtamaan, se on kuitenkin yleisesti hyväksytty tapa kunnioittaa kansallisrunoilijaamme. Monet koulut, virastot ja yksityishenkilöt nostavat Suomen lipun tänä päivänä.
Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja toimittaja, jota pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hän syntyi Pietarsaaressa ja toimi suurimman osan elämästään Porvoossa, jossa hänen kotimuseonsa sijaitsee edelleen.
Runeberg kirjoitti teoksensa ruotsiksi, mutta ne käsittelevät syvästi suomalaista identiteettiä ja kansallista henkeä. Hänen arvostuksestaan kertonee se, että häntä juhlittiin syntymäpäivänään jo hänen eläessään.
Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner), joka kuvaa Suomen sotaa 1808-1809 ja on keskeinen osa suomalaista kansallista identiteettiä.
Runeberg on myös sanoittanut Suomen kansallislaulun "Maamme" (Vårt land), joka on ensimmäinen runo Vänrikki Stoolin tarinoissa. Fredrik Pacius sävelsi sille melodian vuonna 1848.
Runebergin vaikutus suomalaisen kulttuurin ja kansallisen identiteetin kehitykseen on mittaamaton. Hänen teoksensa:
Runebergin päivällä on erityinen merkitys suomalaisille, ja sen viettoon liittyy useita perinteitä:
Runebergintorttu on erottamaton osa Runebergin päivän juhlintaa. Nämä pienet ympyrän muotoiset tortut ilmestyvät leipomoiden ja kauppojen hyllyille jo tammikuussa.
Tarinan mukaan Fredrika Runeberg, J.L. Runebergin vaimo, olisi kehittänyt reseptin. Tosin runebergintortuntyylisiä leivonnaisia on valmistettu jo 1700-luvulla, joten voi olla hyvinkin mahdollista, että ensin oli torttu ja sitten vasta nimi.
Todennäköisemmin leivonnaisen takana oli porvoolainen sokerileipuri Astanius, joka toimitti runoilijalle joka-aamuiset leivonnaiset. Runeberg oli eläessään perso makealle ja kerrotaankin, että hän nautti aamupalaksi snapsin lisäksi sokerileivoksen.
Runebergintortut valmistetaan perinteisesti seuraavista aineksista:
Kotikeittiössä runebergintortut voidaan tehdä myös ilman alkoholia käyttämällä rommi- tai punssi-aromia.
Runebergin päivän vietto on pitkä ja mielenkiintoinen osa suomalaista kulttuurihistoriaa:
Kun venäläistämistoimet olivat Suomessa laajimmillaan, keisari kielsi Runebergin päivän julkisen vieton. Kansa kuitenkin halusi muistaa kansallisrunoilijaamme, joten he polttivat kahta kynttilää kotinsa ikkunoilla. Tämä tapa on sittemmin siirtynyt itsenäisyyspäivän viettoon.
Itsenäistymisen jälkeen J.L. Runebergin päivää juhlittiin enemmän ruotsinkielisen väestön keskuudessa, kun taas suomenkielisille tärkeämpi juhlapäivä oli Kalevalan päivä (28.2.). Alun juhlinta ruotsinkielisten keskuudessa johtui luultavasti siitä, että Runeberg kirjoitti teoksensa ruotsiksi. Sittemmin juhla on kuitenkin levinnyt tasaisesti koko Suomen kansan keskuuteen.
Runebergin päivä oli pitkään vapaapäivä koululaisille. Käytäntö alkoi 1860-luvulla ja jatkui aina 1970-luvulle saakka, jolloin kouluviikko muuttui viisipäiväiseksi ja kouluviikon keskelle osuvia vapaapäiviä haluttiin vähentää.
Suomen Kirjailijaliitto jakaa vuosittain Runeberg-palkinnon yhteispohjoismaisen kustantajan rahoittamana. Palkinto annetaan vuoden parhaaksi arvioituun kaunokirjalliseen teokseen.
Runebergin päivä 2026 on 5. helmikuuta 2026. Runebergin päivää vietetään joka vuosi 5. helmikuuta. Se on kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä ja vakiintunut liputuspäivä Suomessa.
Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta, koska se on kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä (5.2.1804). Runeberg on Suomen kansallisrunoilija ja Maamme-laulun sanoittaja.
Ei, Runebergin päivä ei ole virallinen vapaapäivä Suomessa. Se on kuitenkin vakiintunut liputuspäivä. Aikaisemmin se oli koululaisille vapaapäivä 1860-luvulta 1970-luvulle saakka.
Runebergin päivänä liputetaan, nautitaan runebergintorttuja ja muistetaan kansallisrunoilijaamme. Monet leipovat tai ostavat perinteisiä runebergintorttuja, jotka maustetaan mantelilla ja rommilla tai punssilla.
Runebergintorttu on mantelilla ja rommilla tai punssilla maustettu leivos, joka on nimetty J.L. Runebergin mukaan. Tarinan mukaan Runebergin vaimo Fredrika olisi kehittänyt reseptin, vaikka todennäköisemmin tortun takana oli porvoolainen sokerileipuri Astanius.
Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) oli Suomen kansallisrunoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin tarinat, ja hän on sanoittanut Suomen kansallislaulun "Maamme".