Funktiolaskin

Funktiolaskin – tieteellinen laskin verkossa

Funktiolaskimen avulla suoritat helposti monimutkaisimmat laskutoimitukset. Voit laskea funktiolaskimen avulla esimerkiksi trigonometrisiä funktioita, potenssiin korotuksia sekä logaritmeja. Funktiolaskin on matematiikan opiskelijoiden ja ammattilaisten suosima työkalu, joka mahdollistaa monimutkaisten matemaattisten funktioiden laskemisen nopeasti ja helposti.

Tietoa funktioista

Funktio kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista, ja matematiikassa sitä voidaan käyttää kuvaamaan kahden luvun välistä riippuvuussuhdetta. Käsitteen nimi tulee latinan verbistä fungi eli "tehdä, toimia tai toimittaa".

Funktio on laskulauseke, jonka avulla siihen sijoitetun luvun eli muuttujan arvon perusteella saadaan laskettua toinen luku, joka on funktion arvo. Jos y on x:n funktio, muodostavat kaikki x:n arvot funktion määrittelyjoukon ja kaikki y:n arvot maalijoukon. Funktion arvojoukko saadaan käyttämällä x:n eri arvoja.

Esimerkkejä funktioista

Eksponenttifunktio (e^x) kertoo, mikä on tietyn kantaluvun vakion arvo korotettuna muuttujan määräämään potenssiin.

Logaritmifunktio y = log_a(x) on eksponenttifunktion käänteisfunktio. Se kertoo luvun, jonka osoittamaan potenssiin kantaluku a on korotettava, jotta saataisiin x eli numerus. Funktiolaskimissa "log" tarkoittaa nimenomaan 10-kantaista logaritmia.

Funktiolaskimen painikkeet

• AC: Nollaa koko laskimen ja poistaa kaikki sen muistissa olevat tiedot
• DEL: Poistaa yhden merkin laskimen näytöltä kerrallaan
• +/−: Muuttaa luvun etumerkin plus-merkistä miinus-merkiksi tai päinvastoin
• %: Laskee prosenttiluvun luvusta
• √: Laskee neliöjuuren luvusta
• x²: Korottaa luvun toiseen potenssiin
• x^y: Korottaa luvun haluttuun potenssiin
• sin, cos, tan: Laskevat trigonometrisen funktion sinin, kosinin ja tangentin
• log: Laskee logaritmin luvusta
• ln: Laskee luonnollisen logaritmin luvusta
• !: Laskee luvun kertoman

Funktiolaskimen käyttöopas

Jos olet uusi funktiolaskimen käyttäjä, voi sen käyttö vaikuttaa aluksi hankalalta, mutta se onnistuu varmasti harjoittelun myötä. Funktiolaskin on matemaattinen työkalu, joka auttaa sinua laskemaan monimutkaisia matemaattisia funktioita. Se sisältää useita eri toimintoja, kuten funktion syöttämisen, muokkaamisen, tallentamisen ja arvon laskemisen.

Funktiolaskin on erittäin hyödyllinen työkalu matematiikan opiskelussa ja ratkaisemisessa. Sen avulla voit laskelmoida monimutkaisia funktioita nopeasti ja tarkasti. Laskimen käyttöä kannattaa opetella, jos aiot opiskella matematiikkaa tai tarvitset sitä työssäsi tai harrastuksessasi.

Funktiolaskimen peruskäyttö

Funktiolaskimen peruskäyttöön liittyy funktion syöttäminen, muokkaaminen, tallentaminen ja arvon laskeminen. Näiden perustoimintojen avulla voit laskea monimutkaisia matemaattisia funktioita.

Ensimmäinen tärkeä toiminto on funktion syöttäminen funktiolaskimeen. Tämä tapahtuu funktiolaskimen näppäimistöllä, joka sisältää tarvittavat symbolit ja merkit. Syöttämällä funktion funktiolaskimeen, voit laskea sen arvoja eri kohdissa.

Toinen tärkeä perustoiminto on funktion muokkaaminen. Tämä toiminto mahdollistaa funktion muokkaamisen monimutkaisemmaksi tai yksinkertaisemmaksi. Voit esimerkiksi lisätä funktioon uusia termejä, kertoimia tai korvata osia toisilla funktioilla.

Mikä on funktiolaskin?

Funktio- eli tieteislaskin on laskin, jolla peruslaskutoimitusten lisäksi on mahdollista suorittaa myös monimutkaisempia operaatioita. Näitä ovat esimerkiksi potenssiin korotukset, juuren otot, logaritmit ja trigonometriset funktiot. Ympyrän piiriä tai pinta-alaa laskettaessa voi hyödyntää laskimeen ohjelmoitua piin arvoa.

Funktiolaskimia, joissa on iso näyttö ja jotka kykenevät esimerkiksi piirtämään funktioiden kuvaajia, kutsutaan yleisesti graafisiksi laskimiksi. Graafiset laskimet ovat tyypillisesti myös ohjelmoitavia laskimia.

Funktiolaskimen historia

Alun perin tieteistaskulaskimia kutsuttiin teknisiksi taskulaskimiksi, joista suosittuja olivat 1970-luvun alussa LED-näyttöiset Texas Instrumentsin laskimet, jotka korvasivat vähäisissä laskuissa keskustietokoneita ja laskutikkuja funktiotoimintojensa vuoksi.

Kun funktioiden määrä suureni, alettiin puhua tieteislaskimista. Tieteislaskinten yleistyttyä niistä alettiin käyttää nimitystä funktiolaskin, jotta ne olisivat erottuneet nelilaskimista, joissa on yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun lisäksi yleensä neliöjuurenotto, toiseen potenssiinkorotus sekä prosenttilasku.