Funktio f(x)
Kirjoita lauseke muuttujan x avulla. Käytä merkkejä + − * / ja ^ (potenssi) sekä funktioita sin, cos, tan, exp, ln, sqrt. Vakiot pi ja e ovat käytettävissä.
Arvioi funktion f(x) raja-arvo, kun x lähestyy pistettä a, numeerisesti molemmilta puolilta.
Kirjoita lauseke muuttujan x avulla. Käytä merkkejä + − * / ja ^ (potenssi) sekä funktioita sin, cos, tan, exp, ln, sqrt. Vakiot pi ja e ovat käytettävissä.
Raja-arvo on differentiaali- ja integraalilaskennan peruskäsite. Se kertoo, mitä arvoa funktio f(x) lähestyy, kun muuttuja x lähestyy tiettyä lukua a. Tämä laskuri arvioi raja-arvon numeerisesti sijoittamalla x:n paikalle pistettä a hyvin lähellä olevia lukuja molemmilta puolilta, joten saat tuloksen myös silloin, kun funktio ei ole määritelty itse pisteessä.
Raja-arvon merkintä on:
limx→a f(x) = L
Tämä tarkoittaa, että f(x) saadaan niin lähelle lukua L kuin halutaan, kun x valitaan riittävän läheltä pistettä a. Olennaista on, että pistettä a itseään ei tarvitse sijoittaa funktioon – tarkastellaan vain käyttäytymistä sen ympärillä.
Funktiota voidaan lähestyä kahdesta suunnasta:
vasen: limx→a⁻ f(x) ja oikea: limx→a⁺ f(x)
Raja-arvo on olemassa täsmälleen silloin, kun molemmat toispuoliset raja-arvot ovat olemassa ja yhtä suuret. Jos ne eroavat – kuten porrasfunktiolla hyppykohdassa – varsinaista raja-arvoa ei ole.
Laskuri laskee funktion arvon pisteissä a − h ja a + h yhä pienemmillä askeleilla h (esimerkiksi 0,001 → 0,000001). Kun arvot asettuvat samaan lukuun molemmilta puolilta, tämä luku raportoidaan raja-arvona. Menetelmä toimii luotettavasti jatkuville funktioille ja tavallisille poistuville epäjatkuvuuksille.
Tarkastellaan lauseketta, joka ei ole määritelty kohdassa x = 1:
f(x) = (x² − 1) ÷ (x − 1)
Sama saadaan sieventämällä: (x² − 1)/(x − 1) = (x − 1)(x + 1)/(x − 1) = x + 1, jonka arvo kohdassa x = 1 on 2.