Tapahtuman tulokset
Toistot (valinnainen)
Kuinka monta kertaa sama tapahtuma toistuu riippumattomasti. Tulos kertoo todennäköisyyden, että tapahtuma sattuu joka kerralla.
Laske perustodennäköisyys: tapahtuman todennäköisyys suotuisten ja kaikkien tapausten suhteena – mukana vastatapahtuma ja vedonlyöntikerroin.
Kuinka monta kertaa sama tapahtuma toistuu riippumattomasti. Tulos kertoo todennäköisyyden, että tapahtuma sattuu joka kerralla.
Todennäköisyys kertoo, kuinka usein jokin tapahtuma toteutuu suhteessa kaikkiin mahdollisiin tuloksiin. Klassinen eli yhtä todennäköisten tulosten todennäköisyys on yksinkertaisin tapa laskea se: riittää, että tiedät suotuisten tulosten ja kaikkien tulosten määrän. Tämä laskuri antaa myös vastatapahtuman, kertoimen ja todennäköisyyden usealle riippumattomalle toistolle.
Kun kaikki tulokset ovat yhtä todennäköisiä, tapahtuman A todennäköisyys on:
P(A) = suotuisat tulokset ÷ kaikki tulokset
Tulos on aina väliltä 0 ja 1. Arvo 0 tarkoittaa mahdotonta tapahtumaa ja 1 varmaa tapahtumaa. Prosentteina kerrotaan sadalla.
Esimerkki: tavallisella nopalla parillisen silmäluvun (2, 4, 6) todennäköisyys on 3 ÷ 6 = 0,5 = 50 %.
Vastatapahtuma kuvaa tilannetta, jossa A ei toteudu.
P(ei A) = 1 − P(A)
Esimerkki: jos kuutosen todennäköisyys nopalla on 1 ÷ 6 ≈ 16,7 %, niin vastatapahtuman (ei kuutosta) todennäköisyys on 5 ÷ 6 ≈ 83,3 %.
Kerroin ilmaisee suotuisten ja epäsuotuisten tulosten suhteen.
Kerroin (puolesta) = suotuisat : epäsuotuisat
Esimerkki: kuutosen kerroin nopalla on 1 : 5. Vedonlyönnissä käytetty desimaalikerroin on käänteisesti 1 ÷ P(A) = 6.
Kun sama tapahtuma toistuu riippumattomasti, kaikkien toistojen onnistumisen todennäköisyys on yksittäisen todennäköisyyden potenssi.
P(kaikki k kertaa) = P(A)^k
Esimerkki: kruunan saaminen kahdesti peräkkäin on 0,5² = 0,25 = 25 %.