Jaa luku alkutekijöihin
Syötä ykköstä suurempi kokonaisluku, niin saat sen alkutekijähajotelman.
Jaa luku alkutekijöihinsä ja näe sen yksikäsitteinen alkutekijähajotelma, esimerkiksi 360 = 2³ · 3² · 5.
Syötä ykköstä suurempi kokonaisluku, niin saat sen alkutekijähajotelman.
Tämä laskuri jakaa luvun alkutekijöihinsä ja esittää tuloksen siistissä potenssimuodossa. Alkutekijähajotelma on lukuteorian perustyökalu, jota tarvitaan esimerkiksi murtolukujen supistamisessa sekä syt- ja pyj-laskuissa.
Alkutekijähajotelma esittää luvun pelkästään alkulukujen tulona. Aritmetiikan peruslause takaa, että esitys on yksikäsitteinen:
Jokaisella kokonaisluvulla n > 1 on täsmälleen yksi alkutekijähajotelma.
Esimerkiksi 360 = 2³ · 3² · 5. Mikään muu alkulukujen yhdistelmä ei anna lukua 360, kun tekijöiden järjestyksellä ei ole väliä.
Alkuluku on ykköstä suurempi kokonaisluku, jolla on täsmälleen kaksi positiivista tekijää: 1 ja luku itse. Pienimmät alkuluvut ovat:
2, 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, 23, 29, 31, 37 …
Luku 2 on ainoa parillinen alkuluku. Lukua 1 ei lasketa alkuluvuksi, koska sillä on vain yksi tekijä.
Jaa luku toistuvasti pienimmällä alkuluvulla, joka menee tasan, kunnes osamääräksi jää 1. Tätä kutsutaan jakomenetelmäksi:
Jaetaan 360 alkutekijöihin jakamalla peräkkäin:
360 ÷ 2 = 180
180 ÷ 2 = 90
90 ÷ 2 = 45
45 ÷ 3 = 15
15 ÷ 3 = 5
5 ÷ 5 = 1
Käytetyt alkutekijät ovat 2, 2, 2, 3, 3 ja 5. Kootaan ne potenssimuotoon:
360 = 2³ · 3² · 5
Tarkistus: 2³ = 8, 3² = 9, ja 8 · 9 · 5 = 360. Hajotelma on oikein.
Alkuluvut ja luvun jakaminen tekijöihin opitaan yläkoulun matematiikassa, ja niitä sovelletaan murtolukujen laskennassa sekä syt- ja pyj-tehtävissä. Lukiossa lukuteorian käsitteet, kuten jaollisuus ja alkutekijät, tulevat tarkemmin esiin pitkän matematiikan (MAA) kursseilla.