Kärkien koordinaatit
Syötä monikulmion kärjet x y -pareina, yksi piste per rivi (erottimena välilyönti, pilkku tai sarkain). Anna pisteet järjestyksessä reunaa pitkin myötä- tai vastapäivään. Vähintään kolme pistettä.
Laske epäsäännöllisen monikulmion pinta-ala kärkien koordinaateista kenkänauhakaavalla (Gaussin kaava) – toimii mille tahansa monikulmiolle.
Syötä monikulmion kärjet x y -pareina, yksi piste per rivi (erottimena välilyönti, pilkku tai sarkain). Anna pisteet järjestyksessä reunaa pitkin myötä- tai vastapäivään. Vähintään kolme pistettä.
Tämä laskuri laskee minkä tahansa monikulmion pinta-alan sen kärkien koordinaateista kenkänauhakaavalla, jota kutsutaan myös Gaussin kaavaksi. Menetelmä toimii sekä säännöllisille että epäsäännöllisille ja koverille monikulmioille.
Kun monikulmion kärjet (x₁, y₁), (x₂, y₂), …, (xₙ, yₙ) annetaan järjestyksessä reunaa pitkin, pinta-ala saadaan kaavalla:
A = ½·|Σ (xᵢ·yᵢ₊₁ − xᵢ₊₁·yᵢ)|
Summa lasketaan kaikkien peräkkäisten kärkiparien yli, ja viimeisestä kärjestä palataan ensimmäiseen. Nimi "kenkänauhakaava" tulee siitä, että koordinaatteja kerrotaan ristikkäin kuin kengännauhoja pujotettaisiin.
Kaava laskee monikulmion alan summana etumerkillisistä puolisuunnikkaista tai kolmioista, jotka muodostuvat kunkin sivun ja koordinaatiston alkupisteen välille. Reunaa kierrettäessä päällekkäiset osat kumoutuvat, ja jäljelle jää tarkalleen monikulmion ala. Itseisarvo poistaa kiertosuunnan vaikutuksen.
Lasketaan neliön ala, jonka kärjet ovat (0, 0), (4, 0), (4, 4) ja (0, 4):
Σ = (0·0 − 4·0) + (4·4 − 4·0) + (4·4 − 0·4) + (0·0 − 0·4)
= 0 + 16 + 16 + 0 = 32
A = ½ · |32| = 16
Tulos 16 on oikein, sillä kyseessä on 4 × 4 -neliö. Sama menetelmä toimii myös, kun kärkien koordinaatit eivät ole tasalukuja.
Laskuri laskee myös monikulmion piirin summaamalla peräkkäisten kärkien etäisyydet:
piiri = Σ √((xᵢ₊₁ − xᵢ)² + (yᵢ₊₁ − yᵢ)²)
Kenkänauhakaava liittyy lukion analyyttiseen geometriaan ja vektoreihin: kunkin sivun osuus alasta on itse asiassa ristitulon kaltainen lauseke. Kaava on havainnollinen esimerkki siitä, kuinka koordinaatit ja algebra yhdistyvät geometriseen suureeseen, ja se yleistää kolmion alan laskemisen mille tahansa monikulmiolle.