Velkaantumisaste-laskuri
Syötä velkojesi kokonaissumma ja bruttotulot. Velanhoitorasitusta varten anna myös kuukausittaiset lainanhoitomenot ja nettotulot. Laskuri laskee molemmat tunnusluvut ja vertaa niitä viitearvoihin.
Velkaantumisaste-laskuri
Laske kotitaloutesi velkaantumisaste eli velat suhteessa bruttotuloihin sekä velanhoitorasitus eli lainanhoitomenot suhteessa nettotuloihin.
Tulokset
Velkaantumisaste-laskuri – arvioi velkojen kohtuullisuus
Velkaantumisaste-laskuri auttaa hahmottamaan, kuinka suuret velkasi ovat suhteessa tuloihisi. Se laskee kaksi keskeistä tunnuslukua: velkaantumisasteen, joka vertaa velkoja bruttovuosituloihin, sekä velanhoitorasituksen, joka vertaa kuukausittaisia lainanhoitomenoja nettotuloihin. Yhdessä ne kertovat, onko velkataakkasi hallittavissa ja kuinka paljon liikkumavaraa taloudessasi on.
Mitä velkaantumisaste tarkoittaa?
Velkaantumisaste kuvaa velan kokonaismäärää suhteessa vuosituloihin. Sitä käytetään sekä kotitalouksien oman talouden arviointiin että rahoitusvakauden seurantaan. Kaava on yksinkertainen:
velkaantumisaste = velat ÷ bruttovuositulot × 100
Jos velkaantumisaste on 100 %, velkaa on vuositulojen verran. 300 % tarkoittaa kolminkertaista velkaa vuosituloihin nähden. Suomessa on keskusteltu makrovakauspolitiikassa noin 500 %:n viitearvosta, jonka ylittäviä lainoja pyrittäisiin hillitsemään.
Mitä velanhoitorasitus tarkoittaa?
Velanhoitorasitus eli lainanhoitorasite kertoo, kuinka suuren osan käytettävissä olevista tuloista lainojen hoito vie joka kuukausi. Siihen lasketaan kaikkien lainojen lyhennykset ja korot. Kaava on:
velanhoitorasitus = lainanhoitomenot kuukaudessa ÷ nettotulot kuukaudessa × 100
Yleinen suositus on, ettei velanhoitorasitus ylittäisi noin 40 %:a nettotuloista. Tällöin jää riittävästi varaa asumiseen, ruokaan ja yllättäviin menoihin myös korkojen noustessa.
Esimerkki suomalaisilla luvuilla
Oletetaan kotitalous, jolla on velkaa yhteensä 200 000 € (asuntolaina ja kulutusluotto), bruttotulot 5 000 €/kk eli 60 000 €/vuosi, nettotulot 3 200 €/kk ja lainanhoitomenot 1 000 €/kk:
- Velkaantumisaste = 200 000 ÷ 60 000 × 100 = 333 %, eli velkaa on noin 3,3-kertaisesti vuosituloihin nähden.
- Velanhoitorasitus = 1 000 ÷ 3 200 × 100 ≈ 31 %, eli lainanhoito vie alle kolmasosan nettotuloista.
Velkaantumisaste on selvästi alle 500 %:n viitearvon ja velanhoitorasitus alle 40 %:n suosituksen, joten tilanne näyttää hallittavalta. Laskuri näyttää omat lukusi ja vertaa niitä viitearvoihin.
Mitkä velat lasketaan mukaan?
- Asuntolaina – yleensä suurin yksittäinen velka.
- Taloyhtiölainaosuus – asuntoon kohdistuva osuus taloyhtiön lainasta.
- Kulutusluotot ja luottokorttivelat.
- Autolaina ja muut osamaksut.
- Opintolaina.
Velanhoitorasitukseen lasketaan vastaavasti näiden kaikkien kuukausittaiset lyhennykset ja korot.
Miten pienentää velkaantumisastetta?
- Lyhennä velkaa ylimääräisillä maksuilla, jolloin kokonaisvelka pienenee.
- Kasvata tuloja – suhdeluku paranee myös tulojen noustessa.
- Vältä uutta velkaa, ennen kuin nykyinen velkataakka on hallinnassa.
- Yhdistä kalliit velat edullisempaan lainaan, jolloin velanhoitorasitus kevenee.
- Pidennä laina-aikaa varauksella – se pienentää kuukausierää mutta kasvattaa korkoja, joten käytä harkiten.
Miksi tunnusluvut kannattaa tuntea?
Velkaantumisaste ja velanhoitorasitus auttavat tekemään harkittuja päätöksiä ennen uuden lainan ottamista. Pankit arvioivat maksukykyäsi muun muassa stressitestaamalla lainanhoidon korkeammalla korolla, joten on hyödyllistä tietää oma tilanteensa etukäteen. Maltillinen velkaantuminen antaa puskuria koronnousua, työttömyyttä tai muita yllätyksiä vastaan ja pitää talouden vakaana pitkällä aikavälillä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on velkaantumisaste?
Velkaantumisaste kuvaa, kuinka suuret velat kotitaloudella on suhteessa sen bruttotuloihin. Se lasketaan jakamalla velkojen kokonaismäärä bruttovuosituloilla ja kertomalla sadalla. Esimerkiksi 300 %:n velkaantumisaste tarkoittaa, että velkaa on kolme kertaa vuositulojen verran. Tunnusluku auttaa hahmottamaan kokonaisvelan kohtuullisuutta ja sitä käytetään myös rahoitusvakauden seurannassa.
Mikä velkaantumisaste on liian korkea?
Tarkkaa rajaa ei ole, mutta Suomessa on keskusteltu makrovakauspolitiikassa noin 500 %:n velkaantumisasteen viitearvosta, jonka ylittäville lainoille on suunniteltu rajoituksia. Asuntovelallisilla velkaantumisaste on usein korkeampi kuin muilla, koska asuntolaina on suuri ja pitkäaikainen. Yli viisinkertainen velka bruttotuloihin nähden kasvattaa riskiä koronnousun tai tulojen pienenemisen yhteydessä. Oma riittävä taso riippuu tuloista, varallisuudesta ja elämäntilanteesta.
Mitä eroa on velkaantumisasteella ja velanhoitorasituksella?
Velkaantumisaste vertaa koko velkamäärää bruttovuosituloihin – se kertoo velan kokonaiskuormasta. Velanhoitorasitus eli lainanhoitorasite taas vertaa kuukausittaisia lainanhoitomenoja (lyhennykset ja korot) nettotuloihin ja kertoo, kuinka suuren osan käytettävissä olevista tuloista velat syövät joka kuukausi. Korkea velkaantumisaste voi olla hallittavissa, jos korot ovat matalat ja laina-aika pitkä, mutta velanhoitorasitus paljastaa kuukausittaisen maksuvaran.
Kuinka suuri velanhoitorasitus on turvallinen?
Yleisesti suositellaan, että lainanhoitomenot eivät ylittäisi noin 40 %:a nettotuloista, kun mukaan lasketaan kaikki lainat. Tämä jättää riittävästi varaa asumiskuluihin, ruokaan ja yllättäviin menoihin. Mitä pienempi rasitus on, sitä paremmin kotitalous kestää korkojen nousun tai tulojen heikkenemisen. Pankit huomioivat tämän myös lainaa myöntäessään ja stressitestaavat maksukykyä korkeammalla korolla.
Lasketaanko asuntolaina mukaan velkaantumisasteeseen?
Kyllä. Velkaantumisasteeseen lasketaan kaikki kotitalouden velat: asuntolaina, kulutusluotot, autolaina, opintolaina, taloyhtiölainaosuus ja muut velat. Asuntolaina on yleensä suurin yksittäinen erä ja nostaa velkaantumisastetta merkittävästi. Siksi asuntovelallisilla luku on tyypillisesti korkea, mikä on normaalia – olennaista on, että lainanhoito pysyy maksukyvyn rajoissa.
Oliko tästä laskurista apua?