Teoreettinen saanto -laskuri

Laske reaktion teoreettinen saanto rajoittavasta lähtöaineesta stoikiometrian avulla.

Rajoittava lähtöaine

Syötä rajoittavan lähtöaineen massa ja moolimassa sekä sen kerroin tasapainotetussa reaktioyhtälössä. Voit kirjoittaa moolimassan tai täyttää sen kemiallisesta kaavasta.

Tuote

Syötä tuotteen moolimassa ja kerroin reaktioyhtälössä. Laskuri laskee tuotteen suurimman mahdollisen määrän.

Tulokset

  • Tulosta
  • Linkitä
  • Teoreettinen saanto -laskuri – tuotteen suurin mahdollinen määrä

    Tällä laskurilla lasket, kuinka paljon tuotetta reaktiossa voi enimmillään syntyä. Anna rajoittavan lähtöaineen massa ja moolimassa, lähtöaineen ja tuotteen kertoimet reaktioyhtälössä sekä tuotteen moolimassa. Laskuri laskee teoreettisen saannon sekä mooleina että grammoina. Moolimassat voit antaa suoraan tai kirjoittaa kemiallisen kaavan.

    Mikä on teoreettinen saanto?

    Teoreettinen saanto on suurin mahdollinen tuotteen määrä, joka reaktiossa voisi syntyä, jos rajoittava lähtöaine reagoisi täydellisesti tuotteeksi. Se on laskennallinen yläraja, johon kokeessa saatua todellista saantoa verrataan. Käytännössä todellinen saanto jää yleensä tätä pienemmäksi.

    Laskennan kaava

    Teoreettinen saanto lasketaan kolmessa vaiheessa rajoittavasta lähtöaineesta:

    n(lähtöaine) = m ÷ M

    n(tuote) = n(lähtöaine) × (tuotteen kerroin ÷ lähtöaineen kerroin)

    m(tuote) = n(tuote) × M(tuote)

    Tässä m on lähtöaineen massa (g), M moolimassa (g/mol) ja kertoimet luetaan tasapainotetusta reaktioyhtälöstä.

    Vaiheittainen esimerkki

    Reaktiossa 2 H₂ + O₂ → 2 H₂O on käytössä 4,0 g vetyä (rajoittava lähtöaine). Kuinka paljon vettä syntyy enimmillään?

    1. Vedyn ainemäärä: n(H₂) = 4,0 g / 2,016 g/mol ≈ 1,984 mol.
    2. Moolisuhde: veden kerroin 2 ja vedyn kerroin 2, joten n(H₂O) = 1,984 × (2 ÷ 2) = 1,984 mol.
    3. Veden massa: m(H₂O) = 1,984 mol × 18,015 g/mol ≈ 35,7 g.

    Teoreettinen saanto on siis noin 35,7 g vettä eli 1,984 mol.

    Rajoittava lähtöaine

    Reaktiossa on usein yksi lähtöaine, joka loppuu ennen muita. Tätä sanotaan rajoittavaksi lähtöaineeksi, ja se määrää tuotteen määrän. Jos et ole varma, kumpi lähtöaine on rajoittava, laske molemmista tuotteen määrä – pienemmän tuloksen antava lähtöaine on rajoittava. Teoreettinen saanto lasketaan aina rajoittavan lähtöaineen mukaan.

    Yksiköt

    Massat annetaan grammoina (g) ja moolimassat grammoina moolia kohti (g/mol), jolloin ainemäärät tulevat mooleina (mol) ja saanto grammoina. Kertoimet ovat reaktioyhtälön kokonaislukuja, eikä niillä ole yksikköä.

    Yleisiä sudenkuoppia

    Lukion kemian konteksti

    Teoreettisen saannon laskeminen on lukion kemian (KE) stoikiometrian ydintaito. Se yhdistää ainemäärän käsitteen, reaktioyhtälön kertoimet ja moolimassan. Teoreettista saantoa tarvitaan saantoprosentin laskemisessa ja kokeellisten tulosten arvioinnissa.

    Usein kysytyt kysymykset

    Mikä on teoreettinen saanto?
    Teoreettinen saanto on suurin mahdollinen tuotteen määrä, joka reaktiossa voi syntyä, jos rajoittava lähtöaine reagoi täydellisesti. Se lasketaan stoikiometrian avulla reaktioyhtälön kertoimista ja lähtöaineen ainemäärästä.
    Miten teoreettinen saanto lasketaan?
    Laske ensin rajoittavan lähtöaineen ainemäärä n = m / M. Kerro tämä reaktioyhtälön moolisuhteella eli tuotteen kertoimen ja lähtöaineen kertoimen suhteella. Saat tuotteen ainemäärän, joka muunnetaan massaksi kertomalla tuotteen moolimassalla: m = n × M.
    Mikä on rajoittava lähtöaine?
    Rajoittava lähtöaine on se reagenssi, joka loppuu ensimmäisenä ja siten määrää syntyvän tuotteen määrän. Teoreettinen saanto lasketaan aina rajoittavan lähtöaineen mukaan, ei ylimäärässä olevan aineen mukaan.
    Mistä saan reaktioyhtälön kertoimet?
    Kertoimet luetaan tasapainotetusta reaktioyhtälöstä. Esimerkiksi reaktiossa 2 H₂ + O₂ → 2 H₂O vedyn kerroin on 2 ja veden kerroin on 2. Moolisuhde tuotteen ja lähtöaineen välillä on tällöin 2 : 2 eli 1.
    Mitä eroa on teoreettisella ja todellisella saannolla?
    Teoreettinen saanto on laskennallinen suurin mahdollinen määrä. Todellinen saanto on kokeessa oikeasti saatu määrä, joka on yleensä pienempi häviöiden ja sivureaktioiden takia. Näiden suhteesta saadaan saantoprosentti.
    Oliko tästä laskurista apua?

    Linkitä tämä laskuri

    Kopioi koodi ja liitä se omalle sivustollesi.

    Suositut laskurit