Kaksi mittauspistettä
Syötä nopeusvakiot kahdessa eri lämpötilassa. Lämpötilat annetaan kelvineinä (K = °C + 273,15). Nopeusvakioiden yksikkö voi olla mikä tahansa, kunhan se on sama molemmissa.
Laske reaktion aktivoitumisenergia kahdesta nopeusvakiosta ja lämpötilasta Arrheniuksen yhtälön avulla.
Syötä nopeusvakiot kahdessa eri lämpötilassa. Lämpötilat annetaan kelvineinä (K = °C + 273,15). Nopeusvakioiden yksikkö voi olla mikä tahansa, kunhan se on sama molemmissa.
Tällä laskurilla määrität reaktion aktivoitumisenergian, kun tiedät nopeusvakion kahdessa eri lämpötilassa. Laskuri käyttää Arrheniuksen yhtälön kaksipistemuotoa, jossa taajuustekijä supistuu pois. Menetelmä on yleinen tapa määrittää aktivoitumisenergia kokeellisesti.
Aktivoitumisenergia Ea on energiakynnys, joka törmäävien hiukkasten on ylitettävä, jotta reaktio tapahtuu. Se kuvaa reaktion herkkyyttä lämpötilalle: suuri aktivoitumisenergia tarkoittaa, että reaktionopeus kasvaa voimakkaasti lämpötilan noustessa. Ea ilmaistaan tavallisesti yksikössä kJ/mol.
Kahdesta lämpötilasta ja nopeusvakiosta aktivoitumisenergia saadaan logaritmin avulla.
Ea = R · ln(k₂ / k₁) / (1/T₁ − 1/T₂)
Kaavassa k₁ ja k₂ ovat nopeusvakiot lämpötiloissa T₁ ja T₂ (kelvineinä) ja R on kaasuvakio 8,314 J/(mol·K). Kaava johdetaan kirjoittamalla Arrheniuksen yhtälö kahdelle lämpötilalle ja jakamalla yhtälöt keskenään.
Reaktion nopeusvakio kaksinkertaistuu (k₂/k₁ = 2), kun lämpötila nousee 300 K:stä 310 K:iin. Mikä on aktivoitumisenergia?
Kun aktivoitumisenergia tunnetaan, taajuustekijä A voidaan ratkaista sijoittamalla yksi mittauspiste Arrheniuksen yhtälöön: A = k · e^(Ea/(R·T)). Laskuri näyttää myös tämän arvon.
Lämpötilat annetaan kelvineinä ja nopeusvakiot samassa yksikössä (vain niiden suhde merkitsee). Kun R on yksikössä J/(mol·K), aktivoitumisenergia saadaan jouleina moolia kohti, ja se muunnetaan kilojouleiksi jakamalla tuhannella.
Aktivoitumisenergian määrittäminen mittausdatasta on reaktiokinetiikan (KE) keskeinen menetelmä. Mittaamalla reaktionopeus kahdessa lämpötilassa saadaan selville, kuinka herkkä reaktio on lämpötilalle. Tieto auttaa esimerkiksi arvioimaan katalyytin vaikutusta, sillä katalyytti pienentää aktivoitumisenergiaa.