Laske jousivoima, jousivakio tai venymä Hooken lailla F = k·x – ratkaisee puuttuvan suureen ja jousen energian.
Jousivoima, jousivakio ja venymä
Syötä kaksi suuretta, niin laskuri ratkaisee kolmannen kaavalla F = k·x. Jätä haluamasi kenttä tyhjäksi. Venymä annetaan senttimetreinä.
Jätä jousivoima tyhjäksi laskeaksesi sen, tai jätä jokin toinen kenttä tyhjäksi ratkaistaksesi sen.
Tulokset
Hooken lain laskuri – jousivoima ja jousen energia
Hooken lain laskurilla lasket jousivoiman, jousivakion tai venymän, kun tiedät kaksi näistä suureista. Jätä ratkaistava suure tyhjäksi, niin laskuri täyttää sen kaavalla F = k·x. Lisäksi laskuri näyttää, kuinka paljon kimmopotentiaalienergiaa jouseen varastoituu. Laskuri sopii fysiikan tehtäviin ja jousien mitoitukseen.
Mikä on Hooken laki?
Hooken laki kuvaa kimmoisten kappaleiden, erityisesti jousien, käyttäytymistä. Kun jousta venytetään tai puristetaan, se kohdistaa palauttavan voiman, joka pyrkii palauttamaan sen lepopituuteen. Tämä voima on suoraan verrannollinen poikkeamaan lepopituudesta.
Hooken lain kaava
Jousivoima saadaan jousivakion ja venymän tulona:
F = k · x
Tässä F on jousivoima newtoneina (N), k jousivakio yksikössä N/m ja x venymä eli poikkeama lepopituudesta metreinä. Mitä suurempi venymä tai jäykempi jousi, sitä suurempi voima.
Kaavan muut muodot
Samasta kaavasta ratkaistaan jousivakio ja venymä:
k = F / x x = F / k
Jousivakion määrittäminen onnistuu kokeellisesti: ripusta jouseen tunnettu paino, mittaa venymä ja jaa voima venymällä.
Jousen energia
Venytettyyn jouseen varastoituu kimmopotentiaalienergiaa, joka saadaan kaavalla:
E = ½ · k · x²
Energia kasvaa venymän neliön mukaan, joten venymän kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa varastoituneen energian. Tämä energia vapautuu liike-energiaksi, kun jousi palautuu.
Vaiheittainen esimerkki
Jousen jousivakio on k = 200 N/m, ja sitä venytetään x = 0,1 m (eli 10 cm). Lasketaan jousivoima ja energia:
Jousivoima: F = 200 × 0,1 = 20 N.
Varastoitunut energia: E = ½ × 200 × 0,1² = ½ × 200 × 0,01 = 1 J.
Jousi vetää siis 20 newtonin voimalla takaisin, ja siihen on varastoitunut 1 joule energiaa.
Esimerkki: jousivakion määritys
Jouseen ripustetaan 0,5 kg paino, joka venyttää jousta 5 cm. Lasketaan jousivakio:
Painon aiheuttama voima: F = m·g = 0,5 × 9,81 ≈ 4,9 N.
Venymä: x = 5 cm = 0,05 m.
Jousivakio: k = F / x = 4,9 / 0,05 ≈ 98 N/m.
Yleisiä virheitä
Venymän yksikkö: kaavassa venymä on metreinä; muista muuntaa senttimetrit metreiksi (laskuri tekee tämän puolestasi).
Energian kaavan sekoittaminen: energia on ½·k·x², ei k·x. Venymä korotetaan neliöön.
Kimmorajan ylittäminen: Hooken laki pätee vain kimmoisalla alueella; liiallinen venytys rikkoo verrannollisuuden.
Lukion fysiikan konteksti
Hooken laki kuuluu lukion fysiikan mekaniikan (esim. FY2 ja FY5) sisältöihin ja liittyy värähtelyliikkeeseen. Jousi on klassinen esimerkki harmonisesta värähtelijästä, jonka liikettä Hooken laki ohjaa. Sama periaate selittää myös materiaalien kimmoisuuden ja on perusta kimmomoduulin ja jännityksen käsitteille.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Hooken laki?
Hooken laki sanoo, että jousen tai kimmoisan kappaleen palauttava voima on suoraan verrannollinen venymään: F = k·x. Mitä enemmän jousta venytetään tai puristetaan, sitä suuremmalla voimalla se pyrkii palaamaan lepopituuteensa. Laki pätee, kun venymä pysyy kimmoisalla alueella.
Mikä on jousivakio?
Jousivakio k kuvaa jousen jäykkyyttä. Se kertoo, kuinka suuri voima tarvitaan venyttämään jousta yhden metrin verran, ja sen yksikkö on newtonia metriä kohti (N/m). Suuri jousivakio tarkoittaa jäykkää jousta, pieni jousivakio pehmeää jousta.
Mikä on jousivoiman yksikkö?
Jousivoima on voima, joten sen SI-yksikkö on newton (N). Kaavassa F = k·x jousivakio annetaan yksikössä N/m ja venymä metreinä, jolloin tulos on suoraan newtoneina. Laskuri muuntaa syöttämäsi senttimetrit metreiksi automaattisesti.
Kuinka paljon energiaa jouseen varastoituu?
Venytettyyn tai puristettuun jouseen varastoituu kimmopotentiaalienergiaa, joka lasketaan kaavalla E = ½·k·x². Esimerkiksi jousivakiolla 200 N/m ja venymällä 0,1 m energia on ½ × 200 × 0,1² = 1 J. Tämä energia vapautuu, kun jousi palaa lepopituuteensa.
Milloin Hooken laki ei päde?
Hooken laki pätee vain kimmoisalla alueella eli kun venymä on tarpeeksi pieni. Jos jousta venytetään liikaa, se ylittää kimmorajansa, eikä voima enää ole suoraan verrannollinen venymään. Tällöin jousi voi venyä pysyvästi tai katketa, eikä kaava F = k·x enää toimi.