Lähtöpiste
Syötä lähtöpisteen koordinaatit desimaaliasteina. Leveysaste pohjoiseen positiivinen, pituusaste itään positiivinen.
Kohdepiste
Syötä kohdepisteen koordinaatit samalla tavalla.
Laske suuntakulma eli atsimuutti kahden koordinaattipisteen välillä sekä ilmansuunta ja isoympyräetäisyys.
Syötä lähtöpisteen koordinaatit desimaaliasteina. Leveysaste pohjoiseen positiivinen, pituusaste itään positiivinen.
Syötä kohdepisteen koordinaatit samalla tavalla.
Tämä laskuri laskee suuntakulman eli atsimuutin kahden koordinaattipisteen välillä. Atsimuutti kertoo, mihin suuntaan kohde on lähtöpisteestä katsottuna, asteina pohjoisesta myötäpäivään. Lisäksi laskuri antaa ilmansuunnan, vastasuuntakulman ja pisteiden välisen isoympyräetäisyyden.
Atsimuutti on vaakatason suuntakulma, joka mitataan pohjoisesta myötäpäivään:
pohjoinen = 0° itä = 90° etelä = 180° länsi = 270°
Sitä käytetään navigoinnissa, suunnistuksessa ja kartoituksessa ilmaisemaan kohteen suunta yksiselitteisesti.
Kahden pisteen välinen alkusuuntakulma saadaan pallotrigonometriasta. Olkoot φ₁, λ₁ lähtöpiste ja φ₂, λ₂ kohde, ja Δλ = λ₂ − λ₁:
θ = atan2( sin Δλ · cos φ₂, cos φ₁ · sin φ₂ − sin φ₁ · cos φ₂ · cos Δλ )
Tulos muutetaan asteiksi ja normitetaan välille 0°–360° lisäämällä tarvittaessa 360°.
Pisteiden lyhin etäisyys maapallon pintaa pitkin lasketaan haversine-kaavalla, jossa R on maapallon keskisäde noin 6371 km:
a = sin²(Δφ/2) + cos φ₁ · cos φ₂ · sin²(Δλ/2)
d = 2R · atan2(√a, √(1 − a))
Lasketaan suuntakulma Helsingistä (60,17; 24,94) Tampereelle (61,50; 23,76).
Δλ = 23,76° − 24,94° = −1,18°
θ = atan2(…) ≈ 337°
Atsimuutti on noin 337°, mikä vastaa luoteen suuntaa (pohjoisen ja lännen välissä). Tämä on järkevää, sillä Tampere sijaitsee Helsingistä luoteeseen. Isoympyräetäisyys on noin 161 km.
Laskuri antaa alkusuuntakulman eli reitin lähtösuunnan. Isoympyrää pitkin kuljettaessa suunta muuttuu hieman matkalla. Vastasuuntakulma eli taka-atsimuutti on suunta kohteesta takaisin; likimäärin se on alkusuuntakulma + 180°, ja tarkka arvo saadaan vaihtamalla pisteet päittäin.
Laskuri olettaa maapallon palloksi, mikä riittää useimpiin käytännön tarpeisiin. Tarkassa geodesiassa käytetään ellipsoidimallia, jolloin tulokset poikkeavat hieman. Magneettinen kompassisuunta poikkeaa lisäksi todellisesta pohjoisesta erannon eli deklinaation verran, joka vaihtelee paikan mukaan.