Jakauma ja testi
Merkitsevyystaso ja vapausasteet
Anna merkitsevyystaso α (esimerkiksi 0,05). Vapausasteet df tarvitaan vain t-jakaumalle.
Laske kriittinen arvo normaalijakaumalle (z) ja t-jakaumalle valitulla merkitsevyystasolla ja hännän tyypillä.
Anna merkitsevyystaso α (esimerkiksi 0,05). Vapausasteet df tarvitaan vain t-jakaumalle.
Kriittinen arvo on raja, jonka ylittävä testisuure johtaa nollahypoteesin hylkäämiseen. Tämä laskuri laskee kriittiset arvot sekä normaalijakaumalle (z) että t-jakaumalle valitulla merkitsevyystasolla ja hännän tyypillä. T-jakaumaa varten annetaan vapausasteet. Saat heti rajat, joihin testisuuretta verrataan.
Hypoteesin testauksessa jakauma jaetaan hyväksymisalueeseen ja hylkäysalueeseen. Kriittinen arvo on näiden alueiden raja. Jos havaittu testisuure osuu hylkäysalueelle eli ylittää kriittisen arvon, nollahypoteesi hylätään valitulla merkitsevyystasolla.
Kriittinen arvo on jakauman kvantiili, joka jättää hännille yhteensä merkitsevyystason α verran todennäköisyyttä:
kaksisuuntainen: kvantiili kohdassa 1 − α/2
yksisuuntainen: kvantiili kohdassa 1 − α
Normaalijakaumalle tämä on z-arvo ja t-jakaumalle t-arvo vapausastein df. Yleisimmät z-kriittiset arvot ovat 1,645 (yksisuuntainen 0,05), 1,96 (kaksisuuntainen 0,05) ja 2,576 (kaksisuuntainen 0,01).
Tehdään kaksisuuntainen t-testi merkitsevyystasolla 0,05, kun otoskoko on n = 16 eli vapausasteita df = 15.
Samalla tasolla z-jakauman kriittinen arvo olisi ±1,96; t-arvo on suurempi, koska pieni otos lisää epävarmuutta.
Kriittinen arvo määrää hylkäysalueen:
Kriittiset arvot kuuluvat tilastollisen päättelyn perusteisiin. Lukion matematiikassa z-arvon kriittisiä rajoja käytetään luottamusvälien ja yksinkertaisten testien yhteydessä. Yliopiston tilastotieteessä kriittiset arvot esiintyvät kaikissa hypoteesitesteissä, ja niitä luettiin perinteisesti taulukoista (z-, t-, χ²- ja F-taulukot) ennen laskinten ja ohjelmistojen yleistymistä.