Tapahtumien todennäköisyydet
Anna kunkin tapahtuman todennäköisyys väliltä 0–1 (tai 0–100 %).
Laske kolmen tapahtuman yhteistodennäköisyys ja yhdiste – sekä riippumattomille että toisensa poissulkeville tapahtumille.
Anna kunkin tapahtuman todennäköisyys väliltä 0–1 (tai 0–100 %).
Kun tarkastellaan kolmea tapahtumaa A, B ja C, kiinnostavat usein niiden yhteistodennäköisyys (kaikki toteutuvat) ja yhdiste (vähintään yksi toteutuu). Laskentatapa riippuu siitä, ovatko tapahtumat riippumattomia vai toisensa poissulkevia. Tämä laskuri antaa molemmat sekä todennäköisyyden, ettei yksikään tapahdu.
Riippumattomat tapahtumat eivät vaikuta toisiinsa, ja ne voivat toteutua samanaikaisesti. Toisensa poissulkevat (erilliset) tapahtumat eivät voi toteutua yhtä aikaa, joten niistä korkeintaan yksi tapahtuu kerrallaan. Valitse laskuriin oikea oletus tilanteen mukaan.
Riippumattomille tapahtumille yhteistodennäköisyys on tulo:
P(A ja B ja C) = P(A) × P(B) × P(C)
Toisensa poissulkeville tapahtumille yhteistodennäköisyys on aina 0, koska ne eivät voi toteutua samaan aikaan.
Riippumattomille tapahtumille helpoin tapa on komplementti eli "ei yksikään":
P(vähintään yksi) = 1 − (1 − P(A))(1 − P(B))(1 − P(C))
Sama tulos saadaan yhteenlaskukaavalla, joka poistaa päällekkäisyydet:
P(A ∪ B ∪ C) = P(A) + P(B) + P(C) − P(A)P(B) − P(A)P(C) − P(B)P(C) + P(A)P(B)P(C)
Toisensa poissulkeville tapahtumille yhdiste on yksinkertaisesti summa P(A) + P(B) + P(C).
Riippumattomat tapahtumat: P(A) = 0,5, P(B) = 0,4 ja P(C) = 0,3.
Yhteistodennäköisyys on aina pienin näistä luvuista, koska kaikkien tapahtumien toteutuminen on tiukin ehto. "Vähintään yksi" on suurin. Komplementtikaava on erityisen kätevä, kun tapahtumia on monta: "ei yksikään" on usein helpompi laskea kuin kaikki päällekkäisyydet erikseen.