Neliöluvut
Valitse, lasketko n. neliöluvun vai tarkistatko, onko luku täydellinen neliö.
Laske n. neliöluku n² tai tarkista, onko luku täydellinen neliö. Neliöluvut ovat 1, 4, 9, 16, 25, 36 …
Valitse, lasketko n. neliöluvun vai tarkistatko, onko luku täydellinen neliö.
Tällä laskurilla voit laskea minkä tahansa neliöluvun tai tarkistaa, onko annettu luku täydellinen neliö. Lisäksi näet luvun neliöjuuren, jonon alkupään sekä neliölukujen kumulatiivisen summan.
Neliöluku eli täydellinen neliö on luku, joka saadaan kertomalla kokonaisluku itsellään. Pisteet voidaan järjestää neliön muotoon, mistä nimi tulee:
1, 4, 9, 16, 25, 36, 49, 64, 81, 100 …
Esimerkiksi 36 on neliöluku, koska 6 · 6 = 36.
Neliöluku lasketaan korottamalla järjestysluku toiseen potenssiin:
aₙ = n² = n · n
Toinen potenssi tarkoittaa, että luku kerrotaan itsellään kerran. Käänteinen toimitus on neliöjuuri, joka palauttaa alkuperäisen luvun.
Lasketaan seitsemäs neliöluku. Tässä n = 7:
a₇ = 7²
a₇ = 7 · 7
a₇ = 49
Seitsemäs neliöluku on siis 49.
Luvun voi tarkistaa neliöjuuren avulla. Luku x on täydellinen neliö täsmälleen silloin, kun sen neliöjuuri on kokonaisluku:
x on täydellinen neliö ⇔ √x on kokonaisluku
Esimerkiksi √49 = 7 on kokonaisluku, joten 49 on täydellinen neliö. Sen sijaan √50 ≈ 7,07 ei ole kokonaisluku, joten 50 ei ole.
Nopea tapa sulkea pois osa luvuista on katsoa viimeistä numeroa. Täydellinen neliö voi päättyä vain numeroihin 0, 1, 4, 5, 6 tai 9 – ei koskaan numeroihin 2, 3, 7 tai 8. Tämä ei yksin riitä todistukseksi, mutta nopeuttaa tarkistusta.
Peräkkäisten parittomien lukujen summa on aina neliöluku:
1 + 3 + 5 + … + (2n−1) = n²
Esimerkiksi 1 + 3 + 5 + 7 = 16 = 4². Jokainen neliöluku saadaan siis edellisestä lisäämällä seuraava pariton luku.
Kun neliöluvut lasketaan yhteen järjestyksessä, summalle on oma kaava:
1² + 2² + … + n² = n(n+1)(2n+1)/6
Esimerkiksi ensimmäisten kolmen neliöluvun summa on 1 + 4 + 9 = 14 = 3·4·7/6.
Neliöluvut ovat keskeisiä geometriassa pinta-alojen laskennassa ja algebrassa toisen asteen yhtälöissä. Niitä tarvitaan myös Pythagoraan lauseen ja etäisyyksien laskennassa. Lukujonojen opiskelussa ne ovat klassinen esimerkki potenssiin perustuvasta jonosta.