Atomit
Valitse kaksi alkuainetta listasta, jolloin Pauling-arvot täyttyvät automaattisesti. Voit myös valita "Oma arvo" ja syöttää elektronegatiivisuuden itse.
Laske kahden atomin elektronegatiivisuusero ja päättele sidoksen tyyppi: poolaton, poolinen vai ioninen.
Valitse kaksi alkuainetta listasta, jolloin Pauling-arvot täyttyvät automaattisesti. Voit myös valita "Oma arvo" ja syöttää elektronegatiivisuuden itse.
Tällä laskurilla lasket kahden atomin elektronegatiivisuuseron ja päättelet sen perusteella sidoksen tyypin. Laskuri käyttää Paulingin elektronegatiivisuusasteikkoa. Voit valita alkuaineet valmiista listasta tai syöttää arvot itse. Tulos kertoo, onko sidos poolaton kovalenttinen, poolinen kovalenttinen vai ioninen.
Elektronegatiivisuus kuvaa atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja. Mitä suurempi atomin elektronegatiivisuus on, sitä voimakkaammin se houkuttelee sidoksen elektroneja. Paulingin asteikolla arvot vaihtelevat noin 0,8:sta (cesium) 3,98:aan (fluori). Elektronegatiivisuus kasvaa jaksollisessa järjestelmässä oikealle ja ylöspäin.
Elektronegatiivisuusero on atomien elektronegatiivisuuksien erotuksen itseisarvo.
ΔEN = |EN₁ − EN₂|
Kaavassa EN₁ ja EN₂ ovat atomien elektronegatiivisuusarvot. Itseisarvo varmistaa, että ero on aina positiivinen riippumatta siitä, kumpi atomi on elektronegatiivisempi.
Elektronegatiivisuuseron perusteella sidos voidaan luokitella seuraavasti (rajat ovat ohjeellisia):
Millainen on vetykloridin (HCl) sidos? Vedyn elektronegatiivisuus on 2,20 ja kloorin 3,16.
Elektronegatiivisuus on yksikötön suhdeluku, joten myös ero ΔEN on yksikötön. Paulingin asteikko on yleisin, ja sen arvot perustuvat sidosenergioihin. Eri asteikoilla (esimerkiksi Mullikenin) lukuarvot poikkeavat, joten arvot kannattaa ottaa samalta asteikolta.
Elektronegatiivisuuseron tarkastelu on keskeinen työkalu kemiallisen sidoksen ja molekyylin poolisuuden ymmärtämisessä. Lukion kemiassa (KE) se auttaa ennustamaan, onko sidos poolinen, ja sitä kautta molekyylin liukoisuutta ja sähköisiä ominaisuuksia. Se on perusta dipolimomentin ja vetysidosten käsittelylle.