Atomilaskuri

Laske atomin tai ionin protonien, neutronien ja elektronien lukumäärä alkuaineen, massaluvun ja varauksen perusteella.

Atomi tai ioni

Kirjoita alkuaineen symboli (esim. Na) tai järjestysluku (esim. 11). Anna haluttaessa massaluku ja ionin varaus. Tyhjä massaluku käyttää keskimääräistä arvoa ja varaus 0 tarkoittaa neutraalia atomia.

Esimerkkejä:

Tulokset

  • Tulosta
  • Linkitä
  • Atomilaskuri – atomin ja ionin rakenne

    Atomilaskurilla selvität, kuinka monta protonia, neutronia ja elektronia atomissa tai ionissa on. Anna alkuaine symbolina tai järjestyslukuna, massaluku ja varaus, niin laskuri laskee hiukkasten lukumäärät. Tämä auttaa hahmottamaan atomin ytimen ja elektroniverhon rakennetta.

    Atomin rakenne

    Atomi koostuu ytimestä ja sitä kiertävistä elektroneista. Ytimessä on positiivisesti varautuneita protoneja ja varauksettomia neutroneja. Elektronit ovat negatiivisesti varautuneita ja kiertävät ydintä. Neutraalissa atomissa protoneja ja elektroneja on yhtä monta, jolloin kokonaisvaraus on nolla.

    Laskennan säännöt

    Hiukkasten lukumäärät saadaan yksinkertaisilla säännöillä:

    protonit = järjestysluku Z

    neutronit = massaluku A − järjestysluku Z

    elektronit = järjestysluku Z − varaus

    Tässä Z on järjestysluku, A massaluku ja varaus ionin sähkövaraus (neutraalilla atomilla 0).

    Vaiheittainen esimerkki

    Kuinka monta protonia, neutronia ja elektronia on natriumionissa ²³Na⁺?

    1. Natriumin järjestysluku on Z = 11, joten protoneja on 11.
    2. Massaluku on A = 23, joten neutroneja on 23 − 11 = 12.
    3. Varaus on +1, joten elektroneja on 11 − 1 = 10.

    Ioni on menettänyt yhden elektronin, minkä takia se on positiivisesti varautunut.

    Ionit ja varaus

    Kun atomi luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja, siitä tulee ioni. Positiivinen ioni eli kationi on luovuttanut elektroneja, joten elektroneja on protoneja vähemmän. Negatiivinen ioni eli anioni on vastaanottanut elektroneja, joten elektroneja on protoneja enemmän. Protonien lukumäärä ei muutu ionin muodostuessa.

    Massaluku ja isotoopit

    Massaluku A kertoo ytimen nukleonien eli protonien ja neutronien yhteismäärän. Saman alkuaineen isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri massaluku, koska neutronien määrä vaihtelee. Jos massalukua ei anneta, laskuri käyttää alkuaineen keskimääräisen atomimassan lähintä kokonaislukua arviona.

    Yksiköt

    Protonit, neutronit ja elektronit ovat lukumääriä eivätkä niillä ole yksikköä. Järjestysluku ja massaluku ovat kokonaislukuja, ja varaus annetaan kokonaislukuna (esimerkiksi +1, −2). Massaluku ei ole sama kuin atomimassa, vaikka ne ovat lähellä toisiaan.

    Yleisiä sudenkuoppia

    Peruskoulun ja lukion konteksti

    Atomin rakenne on kemian peruskäsite, joka opitaan jo peruskoulussa ja syvennetään lukion kemiassa (KE). Protonien, neutronien ja elektronien lukumäärän laskeminen pohjustaa isotooppien, ionien ja jaksollisen järjestelmän ymmärtämistä sekä elektronirakenteen tarkastelua.

    Usein kysytyt kysymykset

    Miten lasken protonien lukumäärän?
    Protonien lukumäärä on aina sama kuin alkuaineen järjestysluku Z, joka löytyy jaksollisesta järjestelmästä. Esimerkiksi hiilellä järjestysluku on 6, joten jokaisessa hiiliatomissa on 6 protonia. Protonien lukumäärä määrää, mikä alkuaine on kyseessä.
    Miten lasken neutronien lukumäärän?
    Neutronien lukumäärä saadaan vähentämällä massaluvusta järjestysluku: neutronit = A − Z. Massaluku A on protonien ja neutronien yhteismäärä. Esimerkiksi hiili-14:ssä neutroneja on 14 − 6 = 8.
    Miten lasken elektronien lukumäärän?
    Neutraalissa atomissa elektroneja on yhtä monta kuin protoneja eli Z kappaletta. Ionissa elektronien lukumäärä on Z miinus varaus: positiivinen varaus tarkoittaa, että elektroneja on poistunut, ja negatiivinen, että niitä on tullut lisää. Esimerkiksi Na⁺-ionissa on 11 − 1 = 10 elektronia.
    Mitä eroa on järjestysluvulla ja massaluvulla?
    Järjestysluku Z on protonien lukumäärä ja se määrää alkuaineen. Massaluku A on protonien ja neutronien yhteismäärä eli ytimen nukleonien lukumäärä. Saman alkuaineen eri isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri massaluku.
    Mikä on isotooppi?
    Isotoopit ovat saman alkuaineen atomeja, joilla on sama protonien lukumäärä mutta eri määrä neutroneja. Niillä on siis sama järjestysluku mutta eri massaluku. Esimerkiksi hiili-12 ja hiili-14 ovat hiilen isotooppeja: molemmissa on 6 protonia, mutta neutroneja on 6 ja 8.
    Oliko tästä laskurista apua?

    Linkitä tämä laskuri

    Kopioi koodi ja liitä se omalle sivustollesi.

    Suositut laskurit