Muunnoksen suunta
Juurimuoto ᵇ√(xᵃ)
Syötä juuren indeksi b, kanta x ja sisäpotenssi a.
Potenssimuoto x^(p/q)
Syötä kanta x sekä eksponentin osoittaja p ja nimittäjä q.
Muunna juurilauseke eksponenttimuotoon eli potenssimuotoon x^(a/b) ja takaisin juurimuotoon. Laskuri näyttää myös lausekkeen arvon.
Syötä juuren indeksi b, kanta x ja sisäpotenssi a.
Syötä kanta x sekä eksponentin osoittaja p ja nimittäjä q.
Tämä laskuri muuntaa juurilausekkeen potenssimuotoon x^(a/b) ja potenssin takaisin juurimuotoon. Tulokseksi saadaan vastaava muoto sekä sievennetty eksponentti ja lausekkeen arvo.
Juuri ja potenssi ovat sama asia eri merkinnällä:
ᵇ√(xᵃ) = x^(a/b)
Juuren indeksi b on murtopotenssin nimittäjä ja sisäpotenssi a on osoittaja. Esimerkiksi √x = x^(1/2) ja ∛(x²) = x^(2/3).
Murtopotenssi määritellään niin, että potenssien laskusäännöt pätevät myös murtoeksponenteille. Tästä seuraa esimerkiksi:
(x^(1/2))² = x^(1/2 · 2) = x
Luku, joka neliöitynä antaa x:n, on neliöjuuri. Sama päättely yleistyy kaikkiin juuriin, joten jokainen juuri voidaan kirjoittaa potenssimuodossa.
Potenssimuodon eksponentti kannattaa supistaa. Esimerkiksi x^(2/4) supistuu muotoon x^(1/2) eli √x. Sievennetty muoto antaa yksinkertaisimman juuriesityksen.
Muunnetaan ∛(x²) potenssimuotoon. Juuren indeksi on 3 ja sisäpotenssi 2.
∛(x²) = x^(2/3)
Käänteisesti potenssi x^(3/4) on juurimuodossa neljäs juuri luvusta x³, eli ⁴√(x³).
Potenssimuoto on hyödyllinen, koska potenssien laskusäännöt pätevät suoraan: esimerkiksi √x · ∛x = x^(1/2) · x^(1/3) = x^(5/6). Juurimuodossa sama lasku olisi huomattavasti hankalampi.
Juuri- ja potenssimuotojen muunnos kuuluu lukion pitkän matematiikan (MAA) potenssien ja juurten käsittelyyn. Se on perusta murtopotenssien laskennalle ja potenssifunktioiden tutkimiselle.