Sävellaji
Valitse asteikon pohjasävel ja tyyppi.
Asteikkolaskuri
Asteikkolaskuri näyttää valitun sävellajin sävelet: valitse pohjasävel ja asteikon tyyppi, niin saat duuri-, molli- tai moodiasteikon sävelet.
Tulokset
Asteikkolaskuri – minkä tahansa sävellajin sävelet
Asteikkolaskuri näyttää valitsemasi sävellajin sävelet. Valitse pohjasävel ja asteikon tyyppi, niin laskuri rakentaa asteikon sävelaskelkaavan mukaan. Se kattaa duurin, kolme molliasteikkoa, kirkkosävellajit eli moodit sekä pentatoniset ja blues-asteikot. Työkalu sopii sekä teorian opiskeluun että käytännön soittoon, kun haluat nopeasti tietää, mitkä sävelet kuuluvat sävellajiin.
Miten asteikko rakentuu?
Jokainen asteikko määritellään sävelaskelkaavana, joka kertoo, kuinka monta puolisävelaskelta peräkkäisten sävelten välillä on. Sävelet saadaan lisäämällä nämä etäisyydet pohjasäveleen:
Asteikon sävel = pohjasävel + sävelaskelten summa
Esimerkiksi duuriasteikon kaava on koko–koko–puoli–koko–koko–koko–puoli, eli pohjasävelestä mitattuna puolisävelaskelina 0, 2, 4, 5, 7, 9 ja 11.
Duuri ja molli
- Duuri: 0–2–4–5–7–9–11, kirkas ja iloinen perusasteikko.
- Luonnollinen molli: 0–2–3–5–7–8–10, surumielisempi sointi.
- Harmoninen molli: kuten luonnollinen, mutta korotettu seitsemäs (0–2–3–5–7–8–11).
- Melodinen molli: korotettu kuudes ja seitsemäs nousevassa kulussa (0–2–3–5–7–9–11).
Kirkkosävellajit eli moodit
Moodit syntyvät aloittamalla duuriasteikko sen eri sävelistä. Jokaisella on oma luonteensa:
- Jooninen – sama kuin duuri.
- Doorinen – pehmeä molli, jossa korotettu kuudes.
- Fryyginen – tumma molli, jossa alennettu toinen.
- Lyydinen – kirkas duuri, jossa korotettu neljäs.
- Miksolyydinen – duuri, jossa alennettu seitsemäs.
- Aiolinen – sama kuin luonnollinen molli.
- Lokrinen – epävakain moodi, jossa alennettu toinen ja viides.
Pentatoniset ja blues-asteikot
Pentatoniset asteikot sisältävät viisi säveltä ja kuulostavat aina sointuvilta. Duuripentatoninen on 0–2–4–7–9 ja mollipentatoninen 0–3–5–7–10. Blues-asteikko lisää mollipentatoniseen yhden lisäsävelen (alennetun viidennen), mikä antaa sille tyypillisen särmän. Näitä asteikkoja käytetään runsaasti soolosoitossa.
Esimerkki
Valitset pohjasäveleksi C:n ja asteikoksi duurin. Laskuri lisää duurin kaavan (0, 2, 4, 5, 7, 9, 11) C:hen ja antaa sävelet C, D, E, F, G, A, B. Jos valitset A:n ja luonnollisen mollin, tulokseksi tulee A, B, C, D, E, F, G – samat sävelet kuin C-duurissa, mutta eri pohjasävelestä, mikä tekee niistä rinnakkaissävellajit.
Suomalainen sävelnimistö
Suomalaisessa perinteisessä nimistössä H tarkoittaa kansainvälistä B-säveltä ja kirjain B alennettua säveltä (Bb). Esimerkiksi C-duurin seitsemäs sävel on suomalaisittain H. Tämä laskuri käyttää selvyyden vuoksi kansainvälistä nimistöä ylennysmerkein, joten sama sävel näkyy muodossa B. Sävelet ovat samat, vain merkintätapa eroaa.
Usein kysytyt kysymykset
Miten duuriasteikko muodostuu?
Duuriasteikko rakentuu kiinteästä sävelaskelkaavasta: koko–koko–puoli–koko–koko–koko–puoli. Kokosävelaskel on kaksi puolisävelaskelta ja puolisävelaskel yksi. Pohjasävelestä mitattuna duurin sävelet ovat siis puolisävelaskelina 0, 2, 4, 5, 7, 9 ja 11. Esimerkiksi C-duuri on C, D, E, F, G, A ja B – pelkät valkoiset koskettimet pianolla.
Mitä eroa on luonnollisella, harmonisella ja melodisella mollilla?
Luonnollinen molli noudattaa kaavaa koko–puoli–koko–koko–puoli–koko–koko (0–2–3–5–7–8–10). Harmonisessa mollissa seitsemättä säveltä korotetaan puolisävelaskelella johtosäveleksi, jolloin saadaan vahvempi purkaus toonikalle. Melodisessa mollissa korotetaan sekä kuudetta että seitsemättä säveltä nousevassa kulussa. Nämä variaatiot syntyivät tarpeesta luoda vahvempia sointukulkuja molliin.
Mitä kirkkosävellajit eli moodit ovat?
Moodit ovat asteikkoja, jotka saadaan aloittamalla duuriasteikko sen eri sävelistä. Niitä on seitsemän: jooninen (sama kuin duuri), doorinen, fryyginen, lyydinen, miksolyydinen, aiolinen (sama kuin luonnollinen molli) ja lokrinen. Esimerkiksi doorinen alkaa duuriasteikon toiselta sävelaskeleelta ja kuulostaa pehmeältä molliasteikolta. Moodeja käytetään paljon jazzissa, kansanmusiikissa ja elokuvamusiikissa luomaan erilaisia tunnelmia.
Mikä on pentatoninen asteikko?
Pentatoninen asteikko sisältää viisi säveltä oktaavissa seitsemän sijaan. Duuripentatoninen jättää duurista pois neljännen ja seitsemännen sävelen (0, 2, 4, 7, 9), ja mollipentatoninen jättää mollista pois toisen ja kuudennen (0, 3, 5, 7, 10). Pentatoniset asteikot kuulostavat sointuvilta ja ovat helppoja soittaa, joten niitä käytetään paljon soolosoitossa, rockissa, bluesissa ja kansanmusiikissa kaikkialla maailmassa.
Miten suomalainen H ja B näkyvät asteikoissa?
Suomalaisessa perinteisessä nimistössä H tarkoittaa kansainvälistä B-säveltä ja B tarkoittaa alennettua säveltä (Bb). Esimerkiksi C-duurin seitsemäs sävel on suomalaisittain H, kansainvälisesti B. Tämä laskuri käyttää kansainvälistä nimistöä, joten C-duurin sävelinä näkyy C, D, E, F, G, A, B. Sävelet ovat samat nimistöstä riippumatta – vain kirjain B/H eroaa.
Oliko tästä laskurista apua?