Sydän- ja verisuonitautiriski (10 vuotta)

Sydän- ja verisuonitautiriski – arvioi 10 vuoden kokonaisriskisi

Tämä laskuri arvioi, kuinka suuri todennäköisyytesi on sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Arvio perustuu samoihin suomalaisiin riskitekijöihin, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FINRISKI-laskuri käyttää. Saat selkeän riskitason ja ohjeen siitä, milloin kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Tärkeä huomautus: Tämä työkalu on informatiivinen seulontaväline. Se ei ole diagnoosi eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Tarkan riskiprosentin laskee THL:n virallinen FINRISKI-laskuri, ja kokonaisriskin sekä hoidon tarpeen arvioi aina lääkäri. Jos olet huolissasi sydänterveydestäsi tai sinulla on oireita, ota yhteyttä terveydenhuoltoon tuloksesta riippumatta.

Mikä on FINRISKI?

FINRISKI on Suomessa kehitetty riskinarviointimenetelmä, joka on ollut terveydenhuollon käytössä vuodesta 2007. Se arvioi sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiä eli todennäköisyyttä saada sydäninfarkti tai vakava aivoverenkiertohäiriö kymmenen vuoden aikana. FINRISKI on rakennettu suomalaisesta väestöaineistosta, joten se sopii suomalaisten riskinarviointiin paremmin kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset mallit.

Mitä tekijöitä arviossa huomioidaan?

Sekä FINRISKI että tämä laskuri huomioivat seuraavat tekijät:

• Ikä: riski kasvaa iän myötä ja on suurin tekijöistä.
• Sukupuoli: miehillä riski on samanikäisenä keskimäärin suurempi.
• Tupakointi: tupakointi suurentaa riskiä merkittävästi.
• Kokonaiskolesteroli: korkea arvo lisää valtimotaudin riskiä.
• HDL-kolesteroli: korkea HDL eli "hyvä" kolesteroli suojaa, joten matala HDL lisää riskiä.
• Systolinen verenpaine (yläpaine): korkea yläpaine kuormittaa verisuonia.
• Tyypin 2 diabetes: diabetes suurentaa valtimotautiriskiä huomattavasti.
• Suvun varhainen sydäntauti: jos vanhemmalla on ollut sydäninfarkti alle 60-vuotiaana tai aivohalvaus alle 75-vuotiaana, perinnöllinen alttius lisää riskiä.

Miten riski lasketaan?

Riskitekijöistä muodostetaan kokonaisriski, joka ilmaistaan prosentteina seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mitä useampi tekijä on koholla, sitä suurempi on yhteisvaikutus:

10 vuoden kokonaisriski = ikä + sukupuoli + tupakointi + kolesteroliarvot + yläpaine + diabetes + sukuriski (yhteisvaikutus)

Tämä laskuri painottaa tekijät läpinäkyvästi ja sijoittaa sinut riskiluokkaan. Lopullisen, tarkan prosentin laskee THL:n virallinen FINRISKI-laskuri, joka käyttää väestöaineistosta johdettua tilastollista mallia.

Riskitasojen tulkinta

• Pieni riski (alle 10 %): jatka terveellisiä elintapoja ja seuraa tilannetta ikäkausittain.
• Kohtalainen riski (10–14,9 %): kiinnitä huomiota kolesteroliin, verenpaineeseen ja elintapoihin; keskustele tarvittaessa terveydenhuollon kanssa.
• Suuri riski (15–24,9 %): ota yhteyttä terveydenhuoltoon kokonaisarviota varten; elintapamuutokset ja mahdollinen lääkitys ovat ajankohtaisia.
• Hyvin suuri riski (vähintään 25 %): hakeudu terveydenhuoltoon arviota ja hoitosuunnitelmaa varten.

Vaiheittainen esimerkki

58-vuotias mies, tupakoi, kokonaiskolesteroli 6,2 mmol/l, HDL 1,1 mmol/l, yläpaine 150 mmHg, ei diabetesta, isällä sydäninfarkti 55-vuotiaana.

• Ikä 58 v ja miessukupuoli nostavat perusriskiä.
• Tupakointi, korkea kokonaiskolesteroli ja matalahko HDL lisäävät riskiä.
• Yläpaine 150 mmHg on koholla.
• Suvun varhainen sydäntauti lisää riskiä.

Tekijöiden yhteisvaikutus sijoittaa henkilön suuren riskin luokkaan. Tällöin kannattaa varata aika lääkärille kokonaisarviota varten ja tarkistaa tarkka prosentti THL:n FINRISKI-laskurilla.

Milloin ottaa yhteyttä lääkäriin?

Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos riskitasoksi tulee kohtalainen tai suurempi, tai jos sinulla on sydänperäisiä oireita kuten rintakipua rasituksessa, hengenahdistusta tai aivoverenkiertohäiriön oireita. Äkillinen, kova rintakipu, toispuoleinen halvausoire, puhevaikeus tai kasvojen roikkuminen ovat hätätilanteita – soita välittömästi 112. Kohonnut riski on usein oireeton, joten säännöllinen riskitekijöiden seuranta on tärkeää.

Riskin pienentäminen

Sydän- ja verisuonitautien riskiin voi vaikuttaa paljon elintavoilla:

• Tupakoimattomuus: tupakoinnin lopettaminen pienentää riskiä nopeasti ja merkittävästi.
• Ruokavalio: kasviksia, täysjyväviljaa, kalaa ja pehmeitä rasvoja; vähemmän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria.
• Liikunta: säännöllinen kestävyysliikunta parantaa kolesteroliarvoja ja verenpainetta.
• Painonhallinta: ylipainon vähentäminen alentaa verenpainetta ja parantaa sokeritasapainoa.
• Kohtuus alkoholissa: runsas käyttö nostaa verenpainetta ja painoa.

Laskurin luotettavuus

Tämä laskuri antaa läpinäkyvän, suuntaa-antavan arvion samoista tekijöistä kuin FINRISKI, mutta se ei ole virallinen FINRISKI-laskuri eikä tuota sen tarkkaa prosenttilukua. Käytä sitä apuna oman tilanteen hahmottamiseen, tarkista tulos THL:n virallisesta laskurista ja vie arvio lääkärille. Tulokset ovat luottamuksellisia eikä niitä tallenneta.