Laske viiden luvun yhteenveto, kvartiiliväli ja poikkeavat havainnot sekä piirrä laatikko-jana-kuvaaja aineistosta.
Aineisto
Syötä havainnot pilkulla, välilyönnillä tai rivinvaihdolla eroteltuina. Laskuri järjestää arvot ja laskee viiden luvun yhteenvedon.
Tulokset
Laatikko-jana-kuvaaja – viiden luvun yhteenveto kuvana
Laatikko-jana-kuvaaja tiivistää aineiston jakauman yhteen kuvaan. Tämä laskuri laskee viiden luvun yhteenvedon, kvartiilivälin ja poikkeavien havaintojen rajat sekä piirtää valmiin boxplot-kuvion. Saat heti käsityksen aineiston keskikohdasta, hajonnasta, vinoudesta ja mahdollisista ääriarvoista.
Määritelmä
Laatikko-jana-kuvaaja perustuu järjestettyyn aineistoon. Laatikko piirretään alakvartiilista Q1 yläkvartiiliin Q3, ja sen sisällä oleva viiva on mediaani. Viikset ulottuvat laatikosta aineiston äärimmäisiin ei-poikkeaviin arvoihin, ja näiden rajojen ulkopuoliset havainnot esitetään erillisinä pisteinä.
Kaava ja selitys
Viiden luvun yhteenveto on minimi, Q1, mediaani, Q3 ja maksimi. Kvartiiliväli lasketaan:
IQR = Q3 − Q1
Poikkeavien havaintojen rajat (viiksien enimmäisulottuvuus):
alaraja = Q1 − 1,5 × IQR yläraja = Q3 + 1,5 × IQR
Kvartiilit lasketaan järjestetystä aineistosta lineaarisella interpoloinnilla: persentiilin paikka on (n − 1) × P ÷ 100, ja arvo interpoloidaan lähimpien havaintojen välistä.
Tutkiva analyysi: aineiston yleiskuva ennen tarkempaa käsittelyä.
Missä laatikko-jana-kuvaajaa käsitellään opinnoissa?
Laatikko-jana-kuvaaja kuuluu tilastotieteen perusteisiin. Peruskoulun ja lukion matematiikassa harjoitellaan viiden luvun yhteenvedon laskemista ja laatikkokaavion piirtämistä sekä tulkintaa. Kvartiilit ja kvartiiliväli liittyvät läheisesti persentiileihin, ja boxplot on keskeinen työkalu tutkivassa data-analyysissä ryhmien jakaumien vertailuun.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on laatikko-jana-kuvaaja?
Laatikko-jana-kuvaaja eli boxplot on tiivis kuva aineiston jakaumasta. Se perustuu viiden luvun yhteenvetoon: minimi, alakvartiili Q1, mediaani, yläkvartiili Q3 ja maksimi. Laatikko piirretään Q1:stä Q3:een, ja sen sisällä oleva viiva on mediaani. Laatikosta lähtevät viikset osoittavat aineiston ulottuvuuden, ja erilliset pisteet ovat poikkeavia havaintoja. Kuvio paljastaa nopeasti keskikohdan, hajonnan ja vinouden.
Mikä on viiden luvun yhteenveto?
Viiden luvun yhteenveto koostuu viidestä tunnusluvusta: pienin arvo (minimi), ensimmäinen kvartiili Q1 (25. persentiili), mediaani (50. persentiili), kolmas kvartiili Q3 (75. persentiili) ja suurin arvo (maksimi). Yhdessä ne kuvaavat aineiston sijaintia ja hajontaa robustisti eli vähän ääriarvoille herkästi. Viiden luvun yhteenveto on suoraan laatikko-jana-kuvaajan pohja.
Miten poikkeavat havainnot tunnistetaan?
Yleinen sääntö on 1,5 × IQR. Lasketaan kvartiiliväli IQR = Q3 − Q1 ja sen jälkeen alaraja Q1 − 1,5 × IQR sekä yläraja Q3 + 1,5 × IQR. Havainto on poikkeava (outlier), jos se jää näiden rajojen ulkopuolelle. Viikset piirretään tällöin vain äärimmäisiin ei-poikkeaviin arvoihin asti, ja poikkeavat havainnot merkitään erillisinä pisteinä. Laskuri ilmoittaa poikkeavat havainnot erikseen.
Mitä kvartiiliväli (IQR) kertoo?
Kvartiiliväli IQR = Q3 − Q1 kuvaa keskimmäisen 50 %:n hajontaa. Se on robusti hajontaluku, koska se ei reagoi ääriarvoihin kuten koko vaihteluväli. Laatikon leveys kuvaajassa vastaa IQR:ää: leveä laatikko tarkoittaa suurta hajontaa keskellä ja kapea laatikko pientä. IQR:ää käytetään myös poikkeavien havaintojen rajojen määrittämiseen.
Miten luen jakauman muodon kuviosta?
Jos mediaaniviiva on laatikon keskellä ja viikset ovat yhtä pitkät, jakauma on likimain symmetrinen. Jos mediaani on lähempänä laatikon vasenta reunaa ja oikeanpuoleinen viiksi on pidempi, jakauma on oikealle vino. Jos mediaani on lähempänä oikeaa reunaa ja vasemmanpuoleinen viiksi on pidempi, jakauma on vasemmalle vino. Erilliset pisteet kaukana laatikosta kertovat poikkeavista havainnoista.