Puun korkeus -laskuri arvioi puun korkeuden varjon pituuden tai latvaan mitatun kulman avulla.
Menetelmä
Valitse varjomenetelmä, jos aurinko paistaa, tai kulmamenetelmä, jos mittaat kulman latvaan kaltevuusmittarilla tai sovelluksella.
Varjomenetelmä
Mittaa samaan aikaan tunnetun korkuisen esineen varjo ja puun varjo. Vertailukohteena voi käyttää keppiä tai omaa pituuttasi.
Kulmamenetelmä
Mittaa etäisyys puuhun ja latvaan suuntautuvan katseen kulma vaakatasosta. Lisää silmien korkeus maasta.
Tulokset
Puun korkeus -laskuri – arvioi puun korkeus varjosta tai kulmasta
Puun korkeus -laskuri auttaa sinua arvioimaan puun korkeuden ilman, että latvaan tarvitsee kiivetä. Voit käyttää joko varjomenetelmää, joka perustuu varjojen pituuksien vertailuun aurinkoisena päivänä, tai kulmamenetelmää, jossa mittaat latvaan suuntautuvan kulman tunnetulta etäisyydeltä. Molemmat menetelmät perustuvat yksinkertaiseen geometriaan ja antavat hyvän suuntaa-antavan tuloksen.
Varjomenetelmä – yhdenmuotoiset kolmiot
Varjomenetelmä perustuu siihen, että aurinko paistaa samaan aikaan samasta kulmasta kaikkiin kohteisiin. Tunnetun korkuisen esineen ja puun varjot muodostavat yhdenmuotoiset kolmiot, joten korkeuden ja varjon suhde on sama:
Puun korkeus = (puun varjo ÷ vertailuvarjo) × vertailukohteen korkeus
Mittaa samaan aikaan tunnetun korkuisen kepin tai oman pituutesi varjo sekä puun varjon pituus. Menetelmä toimii parhaiten aurinkoisena päivänä tasaisella maalla, jossa varjot näkyvät selvästi.
Esimerkki: varjomenetelmä
Oletetaan, että käytät vertailuna 2 metrin keppiä:
Vertailukohteen korkeus: 2 m
Vertailukohteen varjo: 1,5 m
Puun varjo: 12 m
Puun korkeus: 12 ÷ 1,5 × 2 = 16 m
Mittaa molemmat varjot samaan aikaan, sillä auringon kulma muuttuu päivän mittaan ja vaikuttaa varjon pituuteen.
Kulmamenetelmä – trigonometria
Jos aurinko ei paista tai varjoa ei voi mitata, käytä kulmamenetelmää. Mene tunnetulle etäisyydelle puusta ja mittaa puun latvaan suuntautuvan katseen kulma vaakatasosta. Korkeus saadaan tangentin avulla, ja siihen lisätään silmien korkeus maasta:
Puun korkeus = etäisyys × tan(kulma) + silmien korkeus
Kulma mitataan kaltevuusmittarilla, astelevyllä tai älypuhelimen kallistussovelluksella. Etäisyys mitataan mittanauhalla tai askelmitalla. Menetelmä toimii myös pilvisellä säällä.
Esimerkki: kulmamenetelmä
Oletetaan, että seisot 20 metrin päässä puusta:
Etäisyys puuhun: 20 m
Kulma latvaan: 35°
Silmien korkeus: 1,6 m
Korkeus latvaan: 20 × tan(35°) ≈ 14,0 m
Puun korkeus: 14,0 + 1,6 = noin 15,6 m
Vinkkejä tarkkaan mittaukseen
Mittaa tasaiselta maalta: rinne vääristää sekä varjon että kulman.
Kohdista latvan korkein kohta: se ei välttämättä ole suoraan rungon yläpuolella.
Toista mittaus: ota pari mittausta ja laske keskiarvo.
Varjomenetelmässä mittaa samaan aikaan: auringon kulma muuttuu nopeasti.
Kumpi menetelmä kannattaa valita?
Varjomenetelmä on yksinkertaisin ja vaatii vain mittanauhan ja tunnetun korkuisen esineen, mutta se edellyttää aurinkoa ja tasaista maata, jolle varjo lankeaa. Kulmamenetelmä toimii kaikissa sääoloissa ja ahtaammassakin maastossa, mutta vaatii kulmanmittavälineen. Valitse laskurissa käytettävissä oleva menetelmä, niin saat puun arvioidun korkeuden metreinä.
Usein kysytyt kysymykset
Miten puun korkeus mitataan varjon avulla?
Varjomenetelmä perustuu yhdenmuotoisiin kolmioihin. Mittaa samaan aikaan tunnetun korkuisen esineen, esimerkiksi kepin tai oman pituutesi, varjon pituus sekä puun varjon pituus. Koska aurinko paistaa samasta kulmasta, korkeuden ja varjon suhde on sama: puun korkeus = puun varjo jaettuna vertailuvarjolla kerrottuna vertailukorkeudella. Menetelmä toimii parhaiten aurinkoisena päivänä tasaisella maalla.
Miten kulmamenetelmä toimii?
Kulmamenetelmässä mitataan puun latvaan suuntautuvan katseen kulma vaakatasosta tunnetulta etäisyydeltä. Korkeus latvaan saadaan kaavalla etäisyys kertaa kulman tangentti, ja siihen lisätään silmien korkeus maasta. Kulma voidaan mitata kaltevuusmittarilla, älypuhelimen sovelluksella tai astelevyllä. Menetelmä toimii myös pilvisellä säällä, kun varjoa ei ole.
Kuinka tarkka korkeusarvio on?
Molemmat menetelmät antavat hyvän suuntaa-antavan arvion, tyypillisesti muutaman prosentin tarkkuudella, kun mittaukset tehdään huolellisesti. Suurin virhelähde on epätasainen maasto sekä latvan tarkan kohdan arviointi, sillä puun korkein kohta ei välttämättä ole suoraan rungon yläpuolella. Mittaa mieluiten tasaiselta maalta ja toista mittaus pari kertaa keskiarvon saamiseksi.
Mitä välineitä korkeuden mittaamiseen tarvitaan?
Varjomenetelmään riittää mittanauha ja tunnetun korkuinen esine, kuten keppi tai oma pituus. Kulmamenetelmään tarvitaan lisäksi kulmanmittaväline: kaltevuusmittari, astelevy tai älypuhelimen kallistussovellus. Etäisyys puuhun mitataan mittanauhalla tai askelmitalla. Ammattilaiset käyttävät tarkkaan mittaukseen erityisiä korkeusmittareita eli hypsometrejä.
Voiko korkeuden mitata yksin?
Kyllä, molemmat menetelmät onnistuvat yksin. Varjomenetelmässä voit mitata oman varjosi pituuden ja käyttää omaa pituuttasi vertailukorkeutena. Kulmamenetelmässä asetut tunnetulle etäisyydelle ja mittaat kulman latvaan itse. Toinen henkilö helpottaa varjon pään tai latvan kohdan tarkkaa merkitsemistä, mutta se ei ole välttämätöntä.