Rungon mitta
Mittaa rungon ympärysmitta tai läpimitta rinnankorkeudelta (1,3 m). Valitse, kumman mitan syötät.
Puulaji
Valitse puulaji, joka asettaa lajille tyypillisen kasvukertoimen (vuotta läpimitan senttimetriä kohti).
Puun ikä -laskuri
Puun ikä -laskuri arvioi puun iän rungon ympärysmitan tai läpimitan ja puulajin kasvukertoimen perusteella.
Tulokset
Puun ikä -laskuri – arvioi puun ikä rungon paksuudesta
Puun ikä -laskuri auttaa sinua arvioimaan, kuinka vanha piha- tai metsäpuu suunnilleen on, ilman että puuta tarvitsee kaataa tai vahingoittaa. Mittaa rungon ympärysmitta tai läpimitta rinnankorkeudelta ja valitse puulaji, niin laskuri kertoo puun arvioidun iän vuosina. Menetelmä perustuu puun keskimääräiseen paksuuskasvuun, ja se antaa hyvän suuntaa-antavan arvion.
Näin puun ikä arvioidaan
Arvio perustuu rungon läpimittaan, joka kerrotaan lajille tyypillisellä kasvukertoimella. Jos mittaat ympärysmitan, läpimitta saadaan jakamalla se piillä:
Läpimitta (cm) = ympärysmitta (cm) ÷ π
Ikä (vuotta) ≈ läpimitta (cm) × lajikerroin
Kasvukerroin kertoo, kuinka monta vuotta kuluu keskimäärin jokaista läpimitan senttimetriä kohti. Kerroin perustuu suomalaisten puiden tyypilliseen paksuuskasvuun, joka on usein noin 2 mm sädettä kohti vuodessa. Tällöin yksi läpimittasenttimetri vastaa noin 2,5 kasvuvuotta.
Esimerkki: mänty, ympärysmitta 94 cm
Oletetaan mänty, jonka rungon ympärysmitta rinnankorkeudelta on 94 cm:
- Läpimitta: 94 ÷ π ≈ 30 cm
- Männyn kasvukerroin: 2,5 vuotta/cm
- Arvioitu ikä: 30 × 2,5 = noin 75 vuotta
Arvio on suuntaa-antava: valoisalla paikalla kasvanut mänty voi olla nuorempi ja tiheässä metsässä varjossa kasvanut vanhempi.
Puulajien kasvukertoimet
Laskuri käyttää seuraavia kasvukertoimia (vuotta läpimitan senttimetriä kohti) tyypillisille suomalaisille puulajeille:
- Koivu, haapa, vaahtera: noin 1,5–2,0 (nopeakasvuiset lehtipuut)
- Mänty, pihlaja, lehmus: noin 2,5 (keskinopea kasvu)
- Kuusi: noin 3,0 (hitaampi, varjossakin kasvava)
- Tammi: noin 4,0 (hidaskasvuinen ja pitkäikäinen)
Kasvukerroin on keskiarvo: yksittäisen puun kasvunopeus riippuu kasvupaikasta, valosta, maaperästä ja ilmastosta.
Näin mittaat rungon oikein
- Mittaa rinnankorkeudelta: 1,3 metrin korkeudelta maanpinnasta.
- Pidä mittanauha vaakasuorassa: kierrä se tiukasti rungon ympäri.
- Vältä oksia ja paisumia: mittaa tasaiselta kohdalta rungosta.
- Rinteessä mittaa ylärinteen puolelta: jotta korkeus on oikea.
Miksi arvio on vain suuntaa-antava?
Puun paksuuskasvu ei ole tasaista koko elinkaaren ajan. Nuori puu kasvaa nopeasti, vanha puu hitaammin. Valoisalla ja ravinteikkaalla kasvupaikalla puu paksunee nopeammin kuin varjossa tai karulla maalla. Siksi avoimella paikalla kasvanut pihapuu on usein nuorempi kuin laskuri esittää, ja tiheässä metsässä kituneet puut voivat olla arviota vanhempia. Tarkin ikä saadaan kasvukairalla otetusta lustonäytteestä tai kaadetun puun kannon vuosilustoista.
Suomalaisten puiden elinikä
Eri puulajit elävät hyvin eri-ikäisiksi Suomen oloissa:
- Mänty: 300–500 vuotta, Lapissa jopa 800 vuotta
- Kuusi: 200–400 vuotta
- Koivu, pihlaja, haapa: noin 150–200 vuotta
- Tammi: useita satoja vuosia, vanhimmat yli 500-vuotiaita
Syötä laskuriin rungon mitta ja puulaji, niin saat arvion puusi iästä. Muista, että kyseessä on suuntaa-antava arvio puun paksuuskasvun perusteella.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä kohtaa runko mitataan?
Runko mitataan rinnankorkeudelta, joka metsänmittauksessa on 1,3 metriä maanpinnasta. Ympärysmitta mitataan mittanauhalla rungon ympäri tältä korkeudelta. Jos puu kasvaa rinteessä, korkeus mitataan ylärinteen puolelta. Tästä saatu läpimitta on sama, jota käytetään puiden tilavuuden ja iän arvioinnissa.
Kuinka tarkka ikäarvio on?
Ympärysmittaan perustuva arvio on suuntaa-antava, sillä puun paksuuskasvu vaihtelee kasvupaikan, valon, maaperän ja ilmaston mukaan. Avoimella, valoisalla paikalla kasvanut piha- tai pellonreunapuu on usein nuorempi kuin laskuri esittää, kun taas tiheässä metsässä varjossa kituneet puut voivat olla arviota vanhempia. Tarkin tulos saadaan kasvukairalla otetusta lustonäytteestä.
Miksi eri puulajeilla on eri kasvukerroin?
Puulajit kasvavat paksuutta eri nopeudella. Nopeakasvuiset lajit kuten koivu ja haapa paksunevat ripeästi ja saavuttavat saman läpimitan nuorempina, kun taas hitaammin kasvavat tammi ja kuusi tarvitsevat enemmän vuosia. Kerroin kuvaa, kuinka monta vuotta kuluu keskimäärin jokaista läpimitan senttimetriä kohti kyseisellä lajilla Suomen oloissa.
Voiko elävän puun ikää määrittää kaatamatta?
Kyllä. Tämä laskuri arvioi iän rungon paksuudesta ilman, että puuta tarvitsee vahingoittaa. Tarkempaan määritykseen ammattilaiset käyttävät kasvukairaa, jolla rungosta porataan ohut lustonäyte keskelle asti. Näytteestä lasketaan vuosilustot ja samalla nähdään puun terveydentila kuoren alta. Kannosta iän voi laskea suoraan vuosilustoista.
Kuinka vanhoiksi suomalaiset puut elävät?
Mänty voi elää Suomessa 300–500-vuotiaaksi ja Lapissa jopa 800-vuotiaaksi. Kuusi elää tyypillisesti 200–400 vuotta. Lehtipuista koivu, pihlaja ja haapa elävät yleensä noin 150–200 vuotta. Pihapuut jäävät usein lyhytikäisemmiksi kuin metsässä kasvavat, koska kasvuolot ja vauriot vaikuttavat niiden elinkaareen.
Oliko tästä laskurista apua?