Laske jakojäännös
Syötä jaettava ja jakaja. Laskuri näyttää osamäärän ja jäännöksen, kun jako ei mene tasan.
Laske jakolaskun osamäärä ja jakojäännös, kun jako ei mene tasan. Laskuri kertoo, montako kertaa jakaja menee jaettavaan ja paljonko jää yli.
Syötä jaettava ja jakaja. Laskuri näyttää osamäärän ja jäännöksen, kun jako ei mene tasan.
Jakojäännöslaskuri näyttää, montako kertaa jakaja menee jaettavaan ja kuinka paljon jää yli. Kun jakolasku ei mene tasan, tulos koostuu kahdesta osasta: kokonaislukuosamäärästä ja jakojäännöksestä.
Jakolaskussa jaettava jaetaan jakajalla. Tuloksena saadaan osamäärä, ja jos jako ei mene tasan, lisäksi jakojäännös. Näitä yhdistää perusyhtälö:
jaettava = jakaja · osamäärä + jäännös, 0 ≤ jäännös < jakaja
Esimerkiksi jaossa 17 : 5 jaettava on 17 ja jakaja 5. Jakaja menee jaettavaan 3 kertaa, joten osamäärä on 3, ja jäljelle jää 2, joten jäännös on 2.
Etsi suurin jakajan monikerta, joka mahtuu jaettavaan. Tämän monikerran kerroin on osamäärä, ja jaettavan ja monikerran erotus on jäännös:
Siis 17 : 5 = 3, ja jää 2.
Lasketaan 50 : 6:
Vastaus: 50 : 6 = 8, ja jää 2.
Jakojäännös voidaan kirjoittaa myös murtolukuna, jolloin koko jakolasku saa sekaluvun muodon. Jäännös tulee osoittajaksi ja jakaja nimittäjäksi:
17 : 5 = 3 + 2/5 = 3 2/5
Tämä on hyödyllistä, kun tulos halutaan tarkkana lukuna desimaalien sijaan.
Jakojäännös kertoo suoraan, onko luku jaollinen toisella. Kun jakojäännös on nolla, jako menee tasan ja jaettava on jaollinen jakajalla:
20 : 4 = 5, jäännös 0 ⟹ 20 on jaollinen 4:llä
Jakojäännös on aina pienempi kuin jakaja, eli välillä 0 … jakaja − 1. Esimerkiksi 5:llä jaettaessa mahdolliset jäännökset ovat 0, 1, 2, 3 ja 4.
Jakojäännös opitaan alakoulussa jakolaskun yhteydessä, kun jako ei mene tasan. Sitä harjoitellaan jakokulmassa ja se on pohjana yläkoulun jaollisuussäännöille sekä lukuteorialle. Kun jaettava tai jakaja voi olla negatiivinen, käytetään modulolaskentaa, jossa jäännös määritellään hieman tarkemmin.