Lähtöarvot
Syötä lähtökorkeus ja vaakasuora alkunopeus. Laskuri laskee lentoajan t = √(2h/g), kantaman R = v₀·t ja iskunopeuden. Putoamiskiihtyvyys g = 9,81 m/s².
Laske vaakasuoraan heitetyn kappaleen lentoaika, kantama ja iskunopeus lähtökorkeudesta ja alkunopeudesta.
Syötä lähtökorkeus ja vaakasuora alkunopeus. Laskuri laskee lentoajan t = √(2h/g), kantaman R = v₀·t ja iskunopeuden. Putoamiskiihtyvyys g = 9,81 m/s².
Vaakasuoran heiton laskurilla selvität, kuinka kauan korkeudelta h vaakasuoraan heitetty kappale lentää, kuinka kauas se osuu ja millä nopeudella se saavuttaa maan. Laskuri olettaa, ettei ilmanvastusta ole, ja käyttää putoamiskiihtyvyytenä g = 9,81 m/s². Työkalu sopii lukion mekaniikan tehtäviin ja heittoliikkeen havainnollistamiseen.
Vaakasuorassa heitossa alkunopeus on kokonaan vaakasuora. Liike jakautuu kahteen riippumattomaan osaan: vaakasuunnassa tasainen liike alkunopeudella v₀ ja pystysuunnassa vapaa putoaminen. Yhdessä ne tuottavat paraabelin muotoisen radan.
Pystysuora liike on pelkkää putoamista, joten lentoaika riippuu vain lähtökorkeudesta.
t = √(2h / g)
Tässä h on lähtökorkeus ja g putoamiskiihtyvyys. Alkunopeus ei vaikuta lentoaikaan lainkaan.
Esimerkki: korkeudelta h = 20 m lentoaika on t = √(2·20 / 9,81) = √4,077 ≈ 2,02 s.
Vaakasuunnassa kappale etenee tasaisesti, joten kantama on nopeuden ja ajan tulo.
R = v₀ · t
Esimerkki: alkunopeudella v₀ = 15 m/s ja lentoajalla 2,02 s kantama on R = 15 · 2,02 ≈ 30,3 m.
Maahan osuessa nopeudella on sekä vaaka- että pystykomponentti. Pystynopeus kasvaa putoamisen aikana:
vy = g · t v = √(v₀² + vy²) θ = arctan(vy / v₀)
Esimerkki: vy = 9,81 · 2,02 ≈ 19,8 m/s, jolloin v = √(15² + 19,8²) ≈ √(225 + 393) ≈ 24,8 m/s ja iskukulma θ = arctan(19,8 / 15) ≈ 52,9°.
Pallo vierii pöydältä, jonka korkeus on 1,2 m, vaakasuoralla nopeudella 2,5 m/s. Lasketaan, mihin se osuu lattiaan.
Pallo osuu lattiaan noin 1,24 metrin päähän pöydän reunasta noin puolessa sekunnissa.
Korkeus annetaan metreinä ja alkunopeus metreinä sekunnissa. Tulokset ovat SI-yksiköissä: aika sekunteina, kantama metreinä, nopeus metreinä sekunnissa ja kulma asteina. Putoamiskiihtyvyytenä käytetään g = 9,81 m/s², joka vastaa Suomen leveysasteita.
Vaakasuora heitto kuuluu lukion fysiikan mekaniikan kurssiin (FY2), jossa käsitellään liikettä ja vuorovaikutuksia. Sen ydinajatus on liikkeen jakaminen riippumattomiin vaaka- ja pystysuoriin komponentteihin – sama periaate yleistyy vinoon heittoon ja muuhun heittoliikkeeseen. Esimerkki, jossa pudotettu ja vaakasuoraan ammuttu kappale osuvat maahan samanaikaisesti, havainnollistaa liikkeiden riippumattomuuden konkreettisesti.