Mitoita rakennuksen lämmitystehon tarve kilowatteina pinta-alan, huonekorkeuden, eristystason, ilmanvaihdon ja alueesi mitoituslämpötilan perusteella.
Syötä lämmitettävä lattiapinta-ala ja huoneiden keskikorkeus. Laskuri laskee tilavuuden ilmanvaihtohäviötä varten.
Valitse talon ikä, jolloin laskuri käyttää tyypillistä ominaishäviötä. Aseta ilmanvaihtuvuus – asunnoissa ohjearvo on 0,5 1/h.
Valitse alue mitoitusulkolämpötilaa varten. Sisälämpötilana laskuri käyttää 21 °C.
Lämmitysjärjestelmä on mitoitettava niin, että se kattaa rakennuksen lämmöntarpeen myös vuoden kylmimpinä päivinä. Tällä laskurilla arvioit rakennuksen lämmitystehon tarpeen kilowatteina ottaen huomioon sekä vaipan johtumishäviön että ilmanvaihdon, talon eristystason ja alueesi mitoitusulkolämpötilan. Laskuri sopii minkä tahansa lämmitysmuodon – kattilan, lämpöpumpun tai sähkölämmityksen – alustavaan mitoitukseen. Tulos on aina kilowatteina, kuten Suomessa on tapana.
Lämmitysteho on rakennuksen kokonaislämpöhäviökerroin kerrottuna mitoituslämpötilaerolla. Lämpöhäviö muodostuu johtumis- ja ilmanvaihtohäviöstä:
Johtumishäviö (W/K) = pinta-ala (m²) × ominaishäviö (W/m²·K)
Ilmanvaihtohäviö (W/K) = 0,33 × ilmanvaihtuvuus (1/h) × tilavuus (m³)
Lämmitysteho (kW) = (johtumishäviö + ilmanvaihtohäviö) × (sisälämpötila − mitoitusulkolämpötila) ÷ 1 000
Tilavuus saadaan kertomalla pinta-ala huoneiden keskikorkeudella. Vakio 0,33 Wh/(m³·K) on ilman tilavuuslämpökapasiteetti. Sisälämpötilana käytetään 21 °C.
Ominaishäviö kuvaa koko vaipan keskimääräistä johtumishäviötä suhteessa lattiapinta-alaan. Käytä lähtökohtana talon rakennusaikaa ja eristystä; tarkemman arvon voit laskea erillisellä lämpöhäviölaskurilla.
Lämmitys mitoitetaan alueen alimman pakkasen mukaan. Suomi on jaettu säävyöhykkeisiin:
Lasketaan 130 m² talon lämmitystehon tarve. Huonekorkeus 2,6 m, normaali eristys (ominaishäviö 1,0 W/m²·K), ilmanvaihtuvuus 0,5 1/h, alue Etelä-Suomi (−26 °C):
Sama talo Lapissa (−38 °C, lämpötilaero 59 °C) tarvitsisi noin 11,0 kW. Tämä havainnollistaa, miten mitoitusulkolämpötila kasvattaa tehontarvetta.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla (LTO) ottaa poistoilmasta lämpöä talteen ja esilämmittää tuloilmaa. Tämä voi pienentää ilmanvaihtohäviötä jopa 60–80 %. Tämä peruslaskuri ei oleta LTO:ta, joten hyvällä lämmöntalteenotolla varustetun talon todellinen tehontarve on hieman laskettua pienempi. Voit huomioida tämän pienentämällä ilmanvaihtuvuuden arvoa.
Liian pieni lämmitysjärjestelmä ei lämmitä riittävästi kovimmilla pakkasilla, ja liian suuri nostaa investointia sekä heikentää hyötysuhdetta. Tämä laskuri antaa hyvän kokonaiskuvan, mutta tarkin tulos saadaan rakennuskohtaisella lämpöhäviölaskelmalla, jossa huomioidaan kunkin rakennusosan U-arvo ja pinta-ala, kylmäsillat sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhde.