Ilmalämpöpumpun mitoituslaskuri

Arvioi ilmalämpöpumpun tehontarve pinta-alan, talon iän ja alueesi mitoituslämpötilan perusteella – tuloksena kilowatit, ei BTU.

Lämmitettävä tila

Syötä lämmitettävä lattiapinta-ala neliömetreinä ja valitse talon ikä, jolloin laskuri käyttää tyypillistä ominaistehoa.

Alue

Valitse alue mitoituslämpötilaa varten. Mitä kylmempi mitoituslämpötila, sitä enemmän lisälämmitystä tarvitaan kovilla pakkasilla.

Säästöarvio

Anna vuotuinen lämmitysenergia ja pumpun vuosihyötysuhde (SCOP), niin laskuri arvioi säästön suorasähkölämmitykseen verrattuna.

Tulokset

  • Tulosta
  • Linkitä
  • Ilmalämpöpumpun mitoituslaskuri – oikea teho kilowatteina

    Oikein mitoitettu ilmalämpöpumppu lämmittää tehokkaasti ja säästää sähköä. Tällä laskurilla arvioit kodin lämmitystehon tarpeen kilowatteina pinta-alan, rakennuksen iän ja eristyksen sekä alueesi mitoituslämpötilan perusteella. Saat lisäksi suosituksen pumpun teholle ja arvion säästöstä suorasähkölämmitykseen verrattuna. Tulos on aina kilowatteina – kotimaiset pumput valitaan kW-tehon ja hyötysuhteen mukaan, ei BTU:na.

    Näin lämmitystehon tarve lasketaan

    Tehontarve saadaan pinta-alasta ja ominaistehosta, joka kuvaa, montako wattia neliömetri tarvitsee:

    Tehontarve (kW) = pinta-ala (m²) × ominaisteho (W/m²) ÷ 1 000

    Ominaisteho riippuu talon iästä ja eristyksestä. Koska ilmalämpöpumppu ei kata koko huipputehoa kovilla pakkasilla, suositeltu pumpun lämmitysteho on tyypillisesti noin 60–70 % huipputehon tarpeesta.

    Ominaisteho talon iän mukaan

    Käytä lähtökohtana talon rakennusaikaa ja eristystasoa. Voit muokata ominaistehoa, jos tiedät talosi lämmöntarpeen tarkemmin.

    Mitoituslämpötila alueittain

    Lämmitys mitoitetaan alueen alimman pakkasen mukaan. Suomi on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin:

    Mitä kylmempi mitoituslämpötila, sitä enemmän lisälämmitystä tarvitaan kovimmilla pakkasilla, koska ilmalämpöpumpun teho laskee lämpötilan mukana.

    Vaiheittainen esimerkki: 120 m² omakotitalo

    Lasketaan 1990-luvulla rakennetun 120 m² talon tehontarve. Ominaisteho 50 W/m², alue Etelä-Suomi (−26 °C):

    Käytännössä valitaan markkinoilta pumppu, jonka ilmoitettu lämmitysteho ja hyötysuhde mitoituslämpötilassa vastaavat tarvetta.

    Ilmalämpöpumpun hyötysuhde ja säästö

    Ilmalämpöpumppu siirtää ulkoilman lämpöä sisälle ja tuottaa siksi enemmän lämpöä kuin kuluttaa sähköä. Vuosihyötysuhde eli SCOP on tyypillisesti noin 2,5–3,5: pumppu tuottaa 2,5–3,5 kilowattituntia lämpöä jokaista käyttämäänsä sähkökilowattituntia kohti. Suorasähkölämmityksessä hyötysuhde on 1. Säästö lasketaan vertaamalla pumpun sähkönkulutusta suoran sähkölämmityksen kulutukseen:

    Säästö (kWh) = lämmitysenergia × (1 − 1 ÷ SCOP)

    Esimerkiksi 15 000 kWh vuotuisella lämmitysenergialla ja SCOP-arvolla 3 pumppu kuluttaa 5 000 kWh sähköä, eli säästö suorasähköön on 10 000 kWh vuodessa.

    Mitoituksen tärkeys

    Liian pieni pumppu ei lämmitä riittävästi pakkasilla, ja liian suuri käy lyhyitä jaksoja, mikä heikentää hyötysuhdetta ja lisää kulumista. Tämä laskuri antaa hyvän lähtöarvion, mutta tarkin tulos saadaan ammattilaisen tekemällä lämpöhäviölaskelmalla, jossa huomioidaan seinien, ikkunoiden, ylä- ja alapohjan U-arvot sekä rakennuksen sijainti ja tiiviys.

    Usein kysytyt kysymykset

    Kuinka monta wattia neliölle tarvitaan?
    Lämmitystehon tarve riippuu talon iästä ja eristyksestä. Hyvin eristetty, 2010-luvun jälkeen rakennettu talo tarvitsee noin 25–30 W/m², 1980–2000-luvun normaalisti eristetty talo noin 40–50 W/m² ja vanha, heikosti eristetty talo noin 60–70 W/m². Nämä ovat suuntaa-antavia nyrkkisääntöjä; tarkin tulos saadaan lämpöhäviölaskelmalla.
    Miksi tulos on kilowatteina eikä BTU:na?
    Suomessa lämmitysteho ilmoitetaan kilowatteina (kW), kuten myös ilmalämpöpumppujen tekniset tiedot. BTU on yhdysvaltalainen yksikkö, jota ei käytetä Suomessa lämmityksen mitoituksessa. Yksi kilowatti vastaa noin 3 412 BTU/h, mutta kotimaiset pumput valitaan aina kilowattitehon ja COP-arvon perusteella.
    Mikä on mitoituslämpötila?
    Mitoituslämpötila on alimman pakkasen arvo, jonka mukaan lämmitys mitoitetaan. Etelä-Suomessa se on tyypillisesti noin −26 °C, Keski-Suomessa noin −32 °C ja Pohjois-Suomessa jopa −38 °C. Mitoituslämpötila kertoo, kuinka kylmässä lämmityksen on vielä riitettävä, ja vaikuttaa siihen, paljonko lisälämmitystä tarvitaan kovilla pakkasilla.
    Kattaako ilmalämpöpumppu koko lämmitystarpeen?
    Yleensä ei kovimmilla pakkasilla. Ilmalämpöpumpun teho ja hyötysuhde laskevat lämpötilan laskiessa, joten se mitoitetaan usein kattamaan noin 60–70 % huipputehon tarpeesta. Loppuosa katetaan muulla lämmityksellä, kuten sähköpattereilla tai takalla. Tämä on normaalia ja taloudellista, koska pumppu tuottaa valtaosan vuotuisesta lämmitysenergiasta.
    Paljonko ilmalämpöpumppu säästää?
    Ilmalämpöpumppu tuottaa hyvällä vuosihyötysuhteella (SCOP) noin 2,5–3,5 kertaa enemmän lämpöä kuin se käyttää sähköä. Suorasähkölämmitykseen verrattuna se voi pienentää lämmityksen sähkönkulutusta merkittävästi. Todellinen säästö riippuu talon lämmöntarpeesta, pumpun hyötysuhteesta ja sähkön hinnasta; laskuri antaa suuntaa-antavan arvion.
    Oliko tästä laskurista apua?

    Linkitä tämä laskuri

    Kopioi koodi ja liitä se omalle sivustollesi.

    Suositut laskurit