Tiheysmuunnin
Syötä tiheys, valitse lähtö- ja kohdeyksikkö, niin muunnos näkyy välittömästi. Yksiköt g/cm³, g/ml ja kg/l ovat keskenään yhtä suuria.
Tiheysmuunnin muuntaa tiheyden yksiköstä toiseen, esimerkiksi kilogrammoista kuutiometrissä grammoiksi kuutiosenttimetrissä.
Syötä tiheys, valitse lähtö- ja kohdeyksikkö, niin muunnos näkyy välittömästi. Yksiköt g/cm³, g/ml ja kg/l ovat keskenään yhtä suuria.
Tiheysmuunnin on ilmainen työkalu, jolla muunnat tiheyden nopeasti yksiköstä toiseen. Voit muuntaa esimerkiksi kilogrammat kuutiometrissä grammoiksi kuutiosenttimetrissä tai litraperusteiseksi tiheydeksi. Muunnin on hyödyllinen fysiikan ja kemian tehtävissä sekä tekniikassa, kun aineen tiheys on ilmoitettu eri yksiköissä.
Tiheys kuvaa, kuinka paljon massaa on tietyssä tilavuudessa. Se lasketaan jakamalla massa tilavuudella:
tiheys = massa ÷ tilavuus
SI-järjestelmän perusyksikkö on kilogramma kuutiometrissä (kg/m³). Arjessa ja oppikirjoissa käytetään usein myös grammaa kuutiosenttimetrissä (g/cm³), koska luvut ovat silloin pienempiä ja havainnollisempia.
Jokainen tiheysyksikkö voidaan ilmaista yksikössä kg/m³, joka toimii muunnoksen perustana. Arvo muunnetaan ensin yksikköön kg/m³ ja sieltä haluttuun kohdeyksikköön:
tulos = arvo × (lähtöyksikkö kg/m³:ssä) ÷ (kohdeyksikkö kg/m³:ssä)
Metriset yksiköt g/cm³, g/ml ja kg/l ovat keskenään yhtä suuria, ja jokainen niistä vastaa 1 000 kg/m³.
Yksi kuutiosenttimetri on tasan yksi millilitra, joten g/cm³ ja g/ml ovat identtiset. Yksi litra on 1 000 cm³ ja yksi kilogramma on 1 000 grammaa, joten myös kg/l antaa saman lukuarvon. Käytännössä voit siis lukea esimerkiksi veden tiheyden yhtä hyvin muodossa 1,00 g/cm³, 1,00 g/ml tai 1,00 kg/l.
Teräksen tiheys on noin 7 850 kg/m³. Muunnetaan se yksikköön g/cm³ jakamalla tuhannella:
7 850 kg/m³ ÷ 1 000 = 7,85 g/cm³
Sama tiheys on siis 7,85 g/cm³, 7,85 g/ml ja 7,85 kg/l. Vertailun vuoksi veden tiheys on 1,00 g/cm³, joten teräs on lähes kahdeksan kertaa vettä tiheämpää ja uppoaa.
Aineen tiheys ratkaisee, kelluuko se vedessä. Jos tiheys on pienempi kuin veden 1 000 kg/m³, aine kelluu, ja jos suurempi, se uppoaa. Tämän vuoksi jää ja useimmat puulajit kelluvat, kun taas metallit uppoavat. Sama periaate selittää, miksi öljy jää veden pinnalle: öljy on vettä kevyempää.