Taitekerroin ja valon nopeus
Valitse ratkaistava suure ja syötä tunnettu arvo. Laskuri käyttää kaavaa n = c / v ja tyhjiön valonnopeutta c = 299 792 458 m/s.
Laske aineen taitekerroin valon nopeudesta tai ratkaise valon nopeus aineessa taitekertoimesta – kaavalla n = c / v.
Valitse ratkaistava suure ja syötä tunnettu arvo. Laskuri käyttää kaavaa n = c / v ja tyhjiön valonnopeutta c = 299 792 458 m/s.
Taitekertoimen laskurilla selvität, kuinka paljon valo hidastuu aineessa, tai kuinka nopeasti valo etenee tunnetulla taitekertoimella. Laskuri käyttää tyhjiön valonnopeutta c = 299 792 458 m/s ja kaavaa n = c / v. Lisäksi se laskee aallonpituuden aineessa. Työkalu sopii lukion optiikkaan ja aineiden vertailuun.
Taitekerroin n kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Se on aina vähintään 1, koska mikään aine ei nopeuta valoa tyhjiöön nähden. Suuri taitekerroin tarkoittaa voimakasta hidastumista ja jyrkkää taittumista.
Taitekerroin on tyhjiön ja aineen valonnopeuksien suhde.
n = c / v
Tässä n on taitekerroin, c valonnopeus tyhjiössä (299 792 458 m/s) ja v valon nopeus aineessa. Käänteisesti valon nopeus aineessa on v = c / n.
Esimerkki: jos valo etenee aineessa nopeudella v = 2,0·10⁸ m/s, taitekerroin on n = 299 792 458 / 2,0·10⁸ ≈ 1,50.
Aineeseen siirtyessä valon taajuus säilyy mutta nopeus pienenee, joten aallonpituus lyhenee.
λ_aine = λ_tyhjiö / n
Esimerkiksi 600 nm valo lyhenee aineessa (n = 1,50) arvoon 600 / 1,50 = 400 nm. Väri ei muutu, sillä se määräytyy taajuudesta.
Lasketaan valon nopeus vedessä, jonka taitekerroin on n = 1,33.
Valon nopeus annetaan metreinä sekunnissa (m/s) ja aallonpituus nanometreinä (nm). Taitekerroin n on yksikötön suhdeluku. Suuria nopeuksia voi syöttää eksponenttimuodossa, esimerkiksi 2e8 tarkoittaa 2·10⁸ = 200 000 000 m/s.
Taitekerroin ja valon taittuminen kuuluvat lukion fysiikan sähkömagneettisen säteilyn ja optiikan kurssiin (FY5). Taitekerroin yhdistää valon nopeuden muutoksen Snellin lakiin n₁·sin θ₁ = n₂·sin θ₂, joka kuvaa säteen taipumista rajapinnassa. Sama suure selittää myös kokonaisheijastuksen, prisman hajottaman värispektrin ja linssien toiminnan – siksi se on koko geometrisen optiikan keskeinen vakio.