Sade ja lämpötila
Anna sademäärä millimetreinä ja lämpötila, niin laskuri arvioi lumen syvyyden lämpötilan mukaisella lumi–vesi-suhteella.
Sade lumeksi -laskuri
Muunna vesisade (mm) arvioiduksi lumen syvyydeksi (cm) lämpötilan mukaan. Perustuu lumen ja veden suhteeseen.
Sade lumeksi -laskuri – sademäärästä lumen syvyyteen
Sade lumeksi -laskuri muuntaa vesisateen määrän arvioiduksi tuoreen lumen syvyydeksi. Sääennusteet ilmoittavat sateen usein vesimillimetreinä, mutta lumena sama vesimäärä peittää maan monin verroin paksumpana kerroksena. Laskuri ottaa huomioon lämpötilan, joka vaikuttaa ratkaisevasti lumen tiheyteen.
Lumi–vesi-suhde
Muunnoksen ydin on lumi–vesi-suhde (englanniksi snow-to-liquid ratio, SLR), joka kertoo, kuinka monta senttiä lunta yksi senttimetri sulaa vettä tuottaa:
lumen syvyys = sademäärä × suhde
Yleisin lähtöoletus on suhde 10:1, jolloin 1 mm vettä vastaa noin 1 cm lunta. Suhde ei kuitenkaan ole vakio, vaan riippuu ennen kaikkea lämpötilasta.
Lämpötilan vaikutus
Lämpötila määrää lumikiteiden muodon ja sitä kautta lumen ilmavuuden:
- Noin 0 °C ja sen yli: märkä, tiivis lumi, suhde noin 7:1.
- 0 … −5 °C: tavallinen lumi, suhde noin 10:1.
- −5 … −10 °C: kevyt lumi, suhde noin 12:1.
- −10 … −18 °C: kuiva pakkaslumi, suhde noin 15:1.
- Alle −18 °C: hyvin kevyt pakkaslumi, suhde 18:1 tai enemmän.
Mitä kylmempää, sitä ilmavampaa lunta sama vesimäärä tuottaa.
Vaiheittainen esimerkki
Sääennuste lupaa 8 mm sadetta ja lämpötila on −7 °C. Lasketaan lumen syvyys:
- Lämpötila −7 °C → lumi–vesi-suhde noin 12:1.
- Lumen syvyys: 8 mm × 12 = 96 mm = 9,6 cm.
Sama 8 mm sadetta tuottaisi lähellä nollaa (suhde 7:1) vain noin 5,6 cm tiivistä lunta.
Yksiköistä
Sademäärä ilmoitetaan millimetreinä (1 mm = 1 l/m²) ja lumen syvyys senttimetreinä. Koska 1 cm = 10 mm, suhde 10:1 muuntaa millimetrit suoraan senttimetreiksi. Laskuri tekee muunnoksen automaattisesti.
Miksi tulos on arvio?
Todelliseen lumikertymään vaikuttavat lämpötilan lisäksi tuuli, joka tiivistää ja kinostaa lunta, maanpinnan lämpötila, joka voi sulattaa ensimmäiset kiteet, sekä lumen painuminen ajan myötä. Laskuri antaa luotettavan suuruusluokan, mutta paikalliset olot voivat muuttaa tulosta.
Fysiikan konteksti
Ilmiö liittyy tiheyteen: lumi on vettä, johon on sekoittunut runsaasti ilmaa. Tuoreen pakkaslumen tiheys voi olla vain noin 50–100 kg/m³, kun veden tiheys on 1 000 kg/m³. Mitä pienempi lumen tiheys, sitä suurempi tilavuus sama vesimassa täyttää – juuri tästä lumi–vesi-suhde kertoo.
Kokeile myös näitä palveluita
Mainos
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka monta senttiä lunta yksi millimetri sadetta vastaa?
Tyypillisesti yksi millimetri vettä vastaa noin yhtä senttimetriä lunta, kun lumi–vesi-suhde on 10:1. Suhde kuitenkin vaihtelee: lähellä nollaa ja märässä lumessa suhde voi olla 7:1, kun taas kovassa pakkasessa kuiva pakkaslumi voi antaa suhteen 15:1 tai jopa enemmän.
Mikä on lumi–vesi-suhde?
Lumi–vesi-suhde (SLR) kertoo, kuinka monta senttiä lunta syntyy yhtä senttiä sulanutta vettä kohti. Suhde riippuu pääosin lämpötilasta ja lumikiteiden rakenteesta: kylmä ilma tuottaa kevyttä, ilmavaa lunta ja korkean suhteen, lämmin ilma tiivistä märkää lunta ja matalan suhteen.
Miksi lumen syvyys on vain arvio?
Todelliseen lumikertymään vaikuttavat lämpötilan lisäksi tuuli, kiteiden muoto, maanpinnan lämpötila ja lumen tiivistyminen omasta painostaan. Laskuri antaa hyvän suuruusluokan, mutta tarkka kertymä mitataan vasta maastossa.
Mitä tarkoittaa 1 mm sadetta?
Yksi millimetri sadetta tarkoittaa, että neliömetrille on satanut yksi litra vettä (1 mm = 1 l/m²). Lumena tämä peittää maan paljon paksumpana kerroksena, koska lumi sisältää runsaasti ilmaa.
Pätevätkö suhteet myös Suomen oloissa?
Kyllä. Suomessa tyypillinen pakkaslumi syntyy usein selvästi pakkasen puolella, jolloin suhde on korkeampi kuin 10:1. Leudoilla rannikkoseuduilla lähellä nollaa lumi on tiiviimpää ja suhde matalampi. Voit aina syöttää oman suhteen, jos tiedät paikalliset olot.
Oliko tästä laskurista apua?
