Intervalli
Anna intervalli puolisävelaskelina tai taajuussuhteena. Tasavireinen viritys, suhde = 2^(n/12).
Muunna musiikillinen intervalli puolisävelaskelten, taajuussuhteen ja senttien välillä tasavireisessä 12-säveljärjestelmässä.
Anna intervalli puolisävelaskelina tai taajuussuhteena. Tasavireinen viritys, suhde = 2^(n/12).
Puolisävelaskellaskuri muuntaa musiikillisen intervallin kolmen esitystavan välillä: puolisävelaskelten lukumäärä, taajuussuhde ja koko sentteinä. Se sopii muusikoille, äänisuunnittelijoille ja fysiikan opiskeluun, kun halutaan ymmärtää, miten sävelkorkeus ja taajuus liittyvät toisiinsa tasavireisessä virityksessä.
Länsimainen musiikki käyttää yleisimmin tasavireistä viritystä, jossa oktaavi jaetaan kahteentoista yhtä suureen puolisävelaskeleeseen. Tämä tarkoittaa, että jokaisen peräkkäisen sävelen taajuussuhde on vakio. Näin sävellajia voidaan vaihtaa ilman, että intervallit muuttuvat epäpuhtaiksi.
Taajuussuhde n:n puolisävelaskeleen päässä saadaan kaavalla:
suhde = 2^(n / 12)
Yksi puolisävelaskel antaa suhteen 2^(1/12) ≈ 1,0595, ja oktaavi (12 puolisävelaskelta) suhteen 2. Negatiivinen n laskee sävelkorkeutta.
Esimerkki: puhdas kvintti on tasavireisessä järjestelmässä 7 puolisävelaskelta, joten suhde on 2^(7/12) ≈ 1,4983.
Sentti on intervallien tarkka mittayksikkö:
sentit = 1200 · log2(suhde) = 100 · n
Yksi puolisävelaskel on 100 senttiä ja oktaavi 1 200 senttiä. Senteillä voidaan kuvata myös hyvin pieniä virityseroja.
Käänteinen muunnos tehdään logaritmilla:
n = 12 · log2(suhde)
Esimerkiksi luonnonpuhdas kvintti 3/2 = 1,5 vastaa 12 · log2(1,5) ≈ 7,02 puolisävelaskelta eli 702 senttiä, mikä on hieman tasavireistä kvinttiä (700 senttiä) leveämpi.
Kun tiedät lähtösävelen taajuuden f₀, intervallin päätetaajuus on:
f = f₀ · 2^(n / 12)
Esimerkki: viritysäänestä A = 440 Hz seitsemän puolisävelaskelta ylöspäin (sävel E) antaa 440 · 1,4983 ≈ 659,3 Hz.
Halutaan tietää intervalli sävelten 220 Hz ja 330 Hz välillä:
Kyseessä on siis lähes tarkalleen puhdas kvintti.
Taajuus ilmoitetaan hertseinä (Hz). Taajuussuhde on yksikötön luku, ja sentit ovat suhteen logaritminen mitta. Logaritmi kantaluvulla 2 saadaan luonnollisesta logaritmista jakamalla: log2(x) = ln(x) / ln(2).
Aaltoliike ja ääni kuuluvat lukion fysiikkaan. Ääniaallon korkeus määräytyy taajuudesta, ja oktaavi vastaa taajuuden kaksinkertaistumista – logaritminen ilmiö, joka näkyy myös kuuloaistissa. Puolisävelaskeleen ja sentin käsitteet havainnollistavat, miten ihminen kuulee taajuussuhteet, ei taajuuseroja.