Paine, voima ja pinta-ala
Syötä kaksi suuretta, niin laskuri ratkaisee kolmannen kaavalla p = F / A. Jätä haluamasi kenttä tyhjäksi.
Jätä ratkaistava suure (paine, voima tai pinta-ala) tyhjäksi.
Laske paine voimasta ja pinta-alasta kaavalla p = F / A – tai ratkaise voima tai pinta-ala. Tulos Pa, kPa ja bar.
Syötä kaksi suuretta, niin laskuri ratkaisee kolmannen kaavalla p = F / A. Jätä haluamasi kenttä tyhjäksi.
Jätä ratkaistava suure (paine, voima tai pinta-ala) tyhjäksi.
Painelaskurilla selvität paineen, kun tiedät pintaan kohdistuvan voiman ja pinta-alan. Voit myös jättää voiman tai pinta-alan tyhjäksi, jolloin laskuri ratkaisee sen. Tulos näkyy yksiköissä pascal (Pa), kilopascal (kPa) ja bar. Tämä on fysiikan kaavalaskuri, joka soveltuu mekaniikan tehtäviin ja painetarkasteluihin.
Paine kuvaa, kuinka tiiviisti voima jakautuu pinnalle. Se on voima jaettuna pinta-alalla: mitä pienemmälle alalle sama voima kohdistuu, sitä suurempi paine syntyy. Tämä selittää monia arkisia ilmiöitä, kuten miksi terävä veitsi leikkaa paremmin tai miksi leveät renkaat eivät uppoa pehmeään maahan yhtä helposti.
Paine saadaan jakamalla pintaa vastaan kohtisuora voima pinta-alalla:
p = F / A
Tässä p on paine, F voima newtoneina (N) ja A pinta-ala neliömetreinä (m²). Tulos on pascaleina (Pa).
Esimerkki: 100 N voima jakautuu 2 m² alalle. Paine on 100 / 2 = 50 Pa.
Samasta kaavasta ratkaistaan voima ja pinta-ala:
F = p · A A = F / p
Esimerkiksi paine 50 Pa pinta-alalla 2 m² vastaa voimaa F = 50 × 2 = 100 N.
Paine ilmoitetaan eri yksiköissä tilanteen mukaan:
Laskuri näyttää tuloksen yksiköissä Pa, kPa ja bar, joten muunnoksia ei tarvitse tehdä käsin.
Henkilö, jonka massa on 70 kg, seisoo molemmilla suksilla. Suksien yhteispinta-ala on 0,28 m². Lasketaan, kuinka suuren paineen hän aiheuttaa lumeen:
Jos sama henkilö seisoisi ilman suksia, vaikkapa 0,04 m² jalkapohjien alalla, paine olisi noin 17 000 Pa eli noin seitsenkertainen. Siksi suksilla pysyy paremmin lumen pinnalla.
Paineen käsite kuuluu yläkoulun fysiikkaan ja lukion fysiikan mekaniikkaan. Se laajenee neste- ja kaasupaineisiin: hydrostaattinen paine p = ρ·g·h sekä ideaalikaasun tilanyhtälö pohjautuvat samaan paineen perusmääritelmään. Paine on keskeinen myös ilmakehän ja sään tarkastelussa.