Verrattavat magnitudit
Syötä kahden maanjäristyksen magnitudit. Laskuri laskee energiasuhteen kaavalla 10^(1,5 · ΔM).
Vertaa kahta maanjäristyksen magnitudia ja näe, kuinka monikertainen energia ja maan liikkeen amplitudi on suuremmassa järistyksessä logaritmisella asteikolla.
Syötä kahden maanjäristyksen magnitudit. Laskuri laskee energiasuhteen kaavalla 10^(1,5 · ΔM).
Maanjäristyslaskurilla vertaat kahta järistystä ja näet, kuinka paljon voimakkaampi suurempi järistys todellisuudessa on. Magnitudiasteikko on logaritminen, joten pieneltä näyttävä ero magnitudissa tarkoittaa valtavaa eroa vapautuneessa energiassa. Syötä kaksi magnitudia, niin laskuri laskee energiasuhteen, amplitudisuhteen ja kummankin järistyksen energiamäärän. Laskuri sopii fysiikan ja matematiikan opetukseen sekä yleissivistykseen.
Kahden magnitudin M₁ ja M₂ välinen energiasuhde lasketaan magnitudien erotuksesta ΔM = M₂ − M₁:
E₂ / E₁ = 10^(1,5 · ΔM)
Kerroin 1,5 johtuu siitä, että seisminen energia kasvaa magnitudin mukana nopeammin kuin maan liikkeen amplitudi. Yhden yksikön ero (ΔM = 1) antaa suhteeksi 10^1,5 ≈ 31,6.
Maanpinnan heilahduksen amplitudi kasvaa hitaammin:
A₂ / A₁ = 10^ΔM
Yksi magnitudi enemmän tarkoittaa siis 10-kertaista amplitudia, mutta noin 31,6-kertaista energiaa. Tämä ero on logaritmisen asteikon keskeinen oivallus.
Yksittäisen järistyksen vapauttama seisminen energia arvioidaan Gutenbergin–Richterin energiakaavalla:
log10(E) = 1,5 · M + 4,8
jossa E on jouleina. Kaava antaa suuruusluokan vapautuneesta energiasta ja havainnollistaa, miten nopeasti energia kasvaa magnitudin myötä.
Verrataan magnitudin 5,0 ja 7,0 järistyksiä.
Kahden yksikön ero magnitudissa tarkoittaa siis tuhatkertaista energiaa – siksi suuret järistykset ovat niin tuhoisia.
Magnitudi on yksikötön logaritminen luku. Energiasuhde ja amplitudisuhde ovat yksiköttömiä kertoimia. Magnitudia vastaava energia ilmoitetaan jouleina (J). Koska luvut ovat suuria, ne esitetään usein potenssimuodossa, esimerkiksi 2 · 10^15 J.
Maanjäristysmagnitudit ovat oppikirjaesimerkki logaritmisesta asteikosta, samoin kuin äänenvoimakkuuden desibelit ja tähtien kirkkausluvut. Logaritminen asteikko tiivistää valtavan suuruusvaihtelun käteviksi luvuiksi. Aihe yhdistää matematiikan logaritmit ja eksponentit fysiikan energiakäsitteeseen ja havainnollistaa, miksi pieni ero asteikolla tarkoittaa suurta eroa todellisuudessa.