Kielen tiedot
Anna kielen värähtelevä pituus ja tavoitetaajuus. Massatiheyden voit antaa joko suoraan (kg/m) tai laskea kielen massasta ja pituudesta.
Kielen kireyslaskuri
Laske värähtelevän kielen jännitysvoima taajuudesta, pituudesta ja massasta kaavalla T = μ·(2Lf)².
Kielen kireyslaskuri – värähtelevän kielen fysiikka
Kielen kireyslaskurilla selvität, kuinka suuri jännitysvoima kieleen tarvitaan, jotta se soi halutulla taajuudella. Tarvitset kielen pituuden, pituusyksikön massan ja tavoitetaajuuden. Laskuri perustuu värähtelevän kielen perussuhteeseen ja antaa jännityksen newtoneina. Se sopii soittimen suunnitteluun, kielten valintaan ja fysiikan opiskeluun.
Mitä kielen kireys tarkoittaa?
Kireys eli jännitysvoima on voima, jolla kieltä venytetään sen päistä. Kun kieli on kireämpi, se värähtelee nopeammin ja soi korkeammalta. Soittimissa virittäminen on käytännössä juuri jännitysvoiman säätämistä: kiristämällä kieltä nostat sävelkorkeutta ja löysentämällä lasket sitä.
Värähtelevän kielen perussuhde
Kahdesta päästään kiinnitetyn kielen perustaajuus saadaan kaavalla:
f = (1 / 2L) · √(T / μ)
Tästä ratkaistaan jännitysvoima:
T = μ · (2 · L · f)²
Tässä f on perustaajuus (Hz), L kielen värähtelevä pituus (m), T jännitysvoima (N) ja μ kielen pituusyksikön massa (kg/m). Pituusyksikön massa saadaan jakamalla kielen massa sen pituudella: μ = m / L.
Vaiheittainen esimerkki
Lasketaan jännitysvoima kielelle, joka soi sävelen e' (taajuus noin 330 Hz):
- Kielen pituus: L = 0,65 m.
- Pituusyksikön massa: μ = 0,0004 kg/m.
- Taajuus: f = 330 Hz.
- Jännitysvoima: T = μ · (2 · L · f)² = 0,0004 · (2 · 0,65 · 330)² = 0,0004 · 429² ≈ 73,6 N.
Eli kieltä on venytettävä noin 74 newtonin voimalla, mikä vastaa noin 7,5 kg:n painon aiheuttamaa vetoa.
Mitkä tekijät vaikuttavat sävelkorkeuteen?
Kaavasta näkee kolme tapaa muuttaa kielen sävelkorkeutta:
- Jännitys T: suurempi jännitys nostaa taajuutta (taajuus kasvaa neliöjuuren mukaan).
- Pituus L: lyhyempi kieli soi korkeammalta – tähän perustuu otelaudan nauhojen toiminta.
- Massatiheys μ: paksumpi ja tiheämpi kieli soi matalammalta.
Yksiköt
SI-yksiköissä pituus annetaan metreinä (m), pituusyksikön massa kilogrammoina metriä kohden (kg/m), taajuus hertseinä (Hz) ja jännitysvoima newtoneina (N). On tärkeää käyttää kaikki suureet SI-yksiköissä, jotta tulos tulee oikein – esimerkiksi pituus metreinä, ei senttimetreinä.
Yleisiä virheitä
- Väärä pituuden yksikkö: kielen pituus on annettava metreinä, ei senttimetreinä.
- Massa pituusyksikköä kohden: μ ei ole koko kielen massa vaan massa metriä kohden. Jaa massa pituudella.
- Ylävärähtelyt: kaava antaa perustaajuuden. Kieli värähtelee myös moninkertaisilla taajuuksilla (yläsävelet), jotka eivät muuta tätä laskua.
Lukion fysiikan konteksti
Värähtelevä kieli on lukion fysiikan aaltoliikkeen (esimerkiksi FY3) keskeinen esimerkki seisovasta aallosta. Kielen perustaajuus vastaa seisovaa aaltoa, jonka aallonpituus on kaksi kertaa kielen pituus. Aallon etenemisnopeus kielessä on v = √(T/μ), ja yhdistämällä se perussuhteeseen f = v / λ saadaan Mersennen laki. Sama fysiikka selittää sekä soittimien viritystä että putkien ja kalvojen värähtelyjä.
Kokeile myös näitä palveluita
Mainos
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on kielen kireys eli jännitysvoima?
Jännitysvoima on se voima, jolla kieltä venytetään päistään. Sen yksikkö on newton (N). Mitä kireämpi kieli, sitä korkeampi sen perustaajuus eli soiva sävel. Soittimissa kieli viritetään säätämällä juuri tätä jännitystä.
Miten kielen jännitysvoima lasketaan?
Värähtelevän kielen perustaajuus on f = (1/2L)·√(T/μ). Tästä ratkaistaan jännitysvoima T = μ·(2·L·f)², jossa L on kielen pituus, f taajuus ja μ pituusyksikön massa. Esimerkiksi L = 0,65 m, μ = 0,0004 kg/m ja f = 330 Hz antavat jännitykseksi noin 73 N.
Mikä on pituusyksikön massa μ?
Pituusyksikön massa eli lineaarinen massatiheys kertoo, kuinka monta kilogrammaa kieltä on metriä kohden (kg/m). Se saadaan jakamalla kielen massa sen pituudella. Paksu ja tiheä kieli soi matalammalta kuin ohut, koska sen μ on suurempi.
Miksi paksumpi kieli soi matalammalta?
Kaavasta f = (1/2L)·√(T/μ) nähdään, että taajuus pienenee, kun μ kasvaa. Samalla jännityksellä ja pituudella paksumpi (suuremman μ:n) kieli värähtelee hitaammin ja tuottaa matalamman sävelen. Siksi bassokielet ovat paksuja.
Mihin kielen kireyden laskemista tarvitaan?
Laskuria voi käyttää soittimen suunnitteluun ja kielten valintaan: kuinka suuri jännitys eri kielille tulee halutulla virityksellä ja mensuuralla. Liian suuri jännitys voi vaurioittaa soitinta, joten jännitysten arviointi etukäteen on hyödyllistä.
Oliko tästä laskurista apua?
