Kenno ja polttoväli
Valitse kennon koko valmiista vaihtoehdoista tai syötä omat mitat. Anna lisäksi objektiivin todellinen polttoväli, niin saat kennokertoimen ja täyskennoa vastaavan polttovälin.
Laske kameran kennokerroin (crop factor) ja objektiivin täyskennoa vastaava polttoväli kennon koon perusteella.
Valitse kennon koko valmiista vaihtoehdoista tai syötä omat mitat. Anna lisäksi objektiivin todellinen polttoväli, niin saat kennokertoimen ja täyskennoa vastaavan polttovälin.
Kennokerroinlaskurilla selvität kameran kennokertoimen (crop factor) ja objektiivin täyskennoa vastaavan polttovälin. Kerroin kertoo, miten kennon koko vaikuttaa kuvan rajaukseen, ja vastaava polttoväli auttaa vertaamaan eri kameroiden objektiiveja keskenään. Laskuri sopii valokuvauksen suunnitteluun ja optiikan opiskeluun.
Kennokerroin vertaa kameran kennon kokoa 35 mm:n täyskennoon, jonka mitat ovat 36 × 24 mm. Mitä pienempi kenno, sitä suurempi kerroin ja sitä tiukemman rajauksen sama objektiivi tuottaa. Kerroin on aina suhdeluku: täyskennolla se on 1,0, ja sitä pienemmillä kennoilla suurempi kuin 1.
Kerroin lasketaan täyskennon lävistäjän suhteena kennon lävistäjään:
k = 43,27 mm / d
Tässä 43,27 mm on täyskennon lävistäjä (√(36² + 24²)) ja d on käytetyn kennon lävistäjä. Kennon lävistäjä saadaan kennon leveydestä ja korkeudesta Pythagoraan lauseella: d = √(leveys² + korkeus²).
Esimerkki: APS-C-kennon mitat ovat noin 23,5 × 15,6 mm, joten sen lävistäjä on √(23,5² + 15,6²) ≈ 28,2 mm. Kerroin on k = 43,27 / 28,2 ≈ 1,53.
Täyskennoa vastaava eli ekvivalentti polttoväli kertoo, minkä polttovälin objektiivi tuottaisi täyskennolla saman kuvakulman:
f_ekv = f × k
Esimerkiksi 50 mm objektiivi APS-C-kennolla (k = 1,5) tuottaa saman rajauksen kuin 75 mm objektiivi täyskennolla, koska 50 × 1,5 = 75 mm. Objektiivin todellinen polttoväli pysyy 50 millimetrissä – muuttuu vain kuvakulma.
Käytössä on Micro Four Thirds -kamera (kerroin 2,0) ja 25 mm objektiivi:
Kennokerroin auttaa valitsemaan objektiivin, kun vaihdat kennon kokoa, ja vertaamaan eri järjestelmien objektiiveja samalla mittapuulla. Optiikan kannalta kyse on kuvan rajauksesta ja kuvakulmasta, jota käsitellään lukion fysiikan optiikan osiossa (FY3, aaltoliike ja optiikka). Sama geometria selittää, miksi pidempi polttoväli tuottaa kapeamman kuvakulman.