Objektiivi ja kenno
Syötä polttoväli millimetreinä, käytetty aukkoluku ja kennolle sopiva epäterävyysympyrä. Laskuri laskee hyperfokaalietäisyyden kaavalla H = f² / (N · c) + f.
Laske hyperfokaalietäisyys polttovälistä, aukosta ja epäterävyysympyrästä – tarkennettuna siihen terävyysalue ulottuu puolesta etäisyydestä äärettömään.
Syötä polttoväli millimetreinä, käytetty aukkoluku ja kennolle sopiva epäterävyysympyrä. Laskuri laskee hyperfokaalietäisyyden kaavalla H = f² / (N · c) + f.
Hyperfokaalietäisyyslaskurilla selvität, mihin etäisyyteen objektiivi kannattaa tarkentaa, jotta mahdollisimman suuri osa kuvasta on terävä. Kun tarkennat hyperfokaalietäisyyteen, syväterävyys ulottuu äärettömään asti ja terävänä pysyvä alue alkaa jo puolesta hyperfokaalietäisyydestä. Laskuri sopii maisema- ja arkkitehtuurikuvaajille sekä optiikan opiskeluun.
Hyperfokaalietäisyys on tarkennusetäisyys, jolla terävyysalueen takaraja ulottuu juuri äärettömään. Tämä on optimaalinen tarkennuspiste silloin, kun halutaan saada koko näkymä etualalta taivaanrantaan teräväksi. Jokaisella aukon ja polttovälin yhdistelmällä on oma hyperfokaalietäisyytensä.
Hyperfokaalietäisyys lasketaan polttovälistä, aukkoluvusta ja epäterävyysympyrästä.
H = f² / (N · c) + f
Tässä H on hyperfokaalietäisyys, f polttoväli, N aukkoluku (esimerkiksi 8 arvolle f/8) ja c epäterävyysympyrän halkaisija. Kaikki suureet annetaan samassa yksikössä – tässä laskurissa millimetreinä – ja tulos muunnetaan metreiksi.
Esimerkki: 50 mm objektiivi, aukko f/8 ja epäterävyysympyrä c = 0,030 mm. Tällöin H = 50² / (8 · 0,030) + 50 = 2500 / 0,24 + 50 ≈ 10 467 mm ≈ 10,5 m.
Kun tarkennat juuri hyperfokaalietäisyyteen, terävyysalue alkaa puolesta hyperfokaalietäisyydestä:
lähiraja = H / 2
Esimerkkitapauksessa lähiraja on 10,5 m / 2 ≈ 5,25 m, eli kaikki noin 5,25 metristä eteenpäin näkyy terävänä aina äärettömään saakka.
Epäterävyysympyrä c kuvaa, kuinka suureksi yksittäinen valopiste saa kuvautua ennen kuin sitä pidetään epäterävänä. Arvo riippuu kennon koosta, koska pienempi kenno suurennetaan vedostettaessa enemmän:
Pienempi epäterävyysympyrä kasvattaa hyperfokaalietäisyyttä, joten samalla polttovälillä ja aukolla pienikennoinen kamera vaatii kauemmas tarkentamista terävän äärettömyyden saavuttamiseksi.
Lasketaan hyperfokaalietäisyys laajakulmaobjektiiville maisemakuvauksessa: f = 24 mm, aukko f/11 (N = 11) ja täyskenno c = 0,030 mm.
Tarkentamalla noin 1,8 metriin koko näkymä noin 0,9 metristä äärettömään pysyy terävänä – juuri se mitä laajakulmaisessa maisemakuvassa halutaan.
Polttoväli ja epäterävyysympyrä annetaan millimetreinä, aukkoluku on yksikötön suhdeluku (f/N). Tulos H tulee millimetreinä, mutta esitetään käytännöllisemmin metreinä. Aukkoluku N tarkoittaa nimittäjää: f/8 → N = 8, f/2,8 → N = 2,8.
Aihe liittyy lukion fysiikan optiikan opintoihin, joissa käsitellään linssejä, kuvanmuodostusta ja syväterävyyttä. Hyperfokaalietäisyys on käytännön sovellus linssin kuvausyhtälöstä ja epäterävyysympyrän käsitteestä: se yhdistää geometrisen optiikan teorian valokuvauksen arkikäyttöön. Sama ajattelu – pisteen sallittu hajonta kuvatasossa – on perustana syväterävyyden laskennalle yleisemminkin.