Vino heitto
Syötä lähtönopeus ja heittokulma vaakatasoon nähden. Lähtökorkeus on oletuksena 0 (heitto tasaisella maalla). Laskuri laskee kantaman, lentoajan ja huippukorkeuden. Ilmanvastusta ei huomioida.
Laske vinon heittoliikkeen kantama, lentoaika ja huippukorkeus lähtönopeudesta ja heittokulmasta – ilmanvastus jätetään huomiotta.
Syötä lähtönopeus ja heittokulma vaakatasoon nähden. Lähtökorkeus on oletuksena 0 (heitto tasaisella maalla). Laskuri laskee kantaman, lentoajan ja huippukorkeuden. Ilmanvastusta ei huomioida.
Heittoliikkeen laskurilla selvität vinon heiton kantaman, lentoajan ja huippukorkeuden, kun tiedät lähtönopeuden ja heittokulman. Voit myös antaa lähtökorkeuden, jos kappale heitetään maanpinnan yläpuolelta. Laskuri olettaa ihanteellisen heiton ilman ilmanvastusta ja sopii fysiikan tehtäviin sekä heittoliikkeen havainnollistamiseen.
Heittoliike eli ammusliike on liikettä, jossa kappaleeseen vaikuttaa heiton jälkeen vain painovoima. Liike voidaan jakaa kahteen toisistaan riippumattomaan osaan: vaakasuora liike tapahtuu tasaisella nopeudella, ja pystysuora liike on tasaisesti kiihtyvää putoamiskiihtyvyyden g vaikutuksesta. Näiden yhdistelmä antaa tutun paraabelin muotoisen lentoradan.
Kun lähtö- ja laskeutumiskorkeus ovat samat, käytetään seuraavia kaavoja:
R = v₀² · sin(2θ) / g
T = 2 · v₀ · sin θ / g
H = (v₀ · sin θ)² / (2g)
Tässä v₀ on lähtönopeus, θ heittokulma vaakatasoon nähden ja g ≈ 9,81 m/s². R on kantama, T lentoaika ja H huippukorkeus.
Pallo heitetään nopeudella v₀ = 20 m/s kulmassa θ = 45°. Lasketaan kantama, lentoaika ja huippukorkeus:
Jos kappale heitetään lähtökorkeudelta h₀, lentoaika pitenee, koska kappaleella on enemmän matkaa pudottavana. Tällöin lentoaika ratkaistaan pystysuoran liikkeen yhtälöstä, ja kantama on R = v₀·cos θ · T. Huippukorkeus mitataan laskeutumistasosta: H = h₀ + (v₀·sin θ)² / (2g). Laskuri käyttää näitä yleisempiä kaavoja automaattisesti, kun annat lähtökorkeuden.
Tasaisella maalla kantama on suurimmillaan 45 asteen kulmalla, jolloin sin(2θ) = 1. Pienemmillä ja suuremmilla kulmilla kantama on lyhyempi. Mielenkiintoinen seuraus on, että kulmat θ ja (90° − θ) antavat saman kantaman: esimerkiksi 30° ja 60° kantavat yhtä pitkälle, vaikka lentoaika ja huippu ovat erilaiset.
Kuulantyöntäjä työntää kuulan noin 13 m/s nopeudella 38 asteen kulmassa 2 metrin lähtökorkeudelta. Laskuri huomioi lähtökorkeuden, jolloin lentoaika ja kantama kasvavat hieman verrattuna tasaisen maan tapaukseen. Tämä havainnollistaa, miksi kuulantyönnössä optimikulma on hieman alle 45 astetta: lähtö tapahtuu hartioiden korkeudelta, ei maasta.
Heittoliike kuuluu lukion fysiikan mekaniikan kursseille (esim. FY2). Se on klassinen esimerkki siitä, miten kaksiulotteinen liike voidaan jakaa kahteen riippumattomaan suuntaan: tasaiseen vaakaliikkeeseen ja tasaisesti kiihtyvään pystyliikkeeseen. Sama periaate yhdistää kinematiikan ja vektorilaskennan.