Nopeus
Syötä nopeus ja valitse yksikkö. Laskuri laskee Lorentz-kertoimen γ = 1/√(1 − (v/c)²).
Aika liikkuvassa kehyksessä
Anna ominaisaika eli aika, joka kuluu liikkuvan kohteen omassa kehyksessä. Venynyt aika on t = γ·t₀.
Laske ajan venyminen eli erityisen suhteellisuusteorian aikadilaatio: kuinka paljon liikkeen mukana kulkeva aika venyy nopeuden funktiona.
Syötä nopeus ja valitse yksikkö. Laskuri laskee Lorentz-kertoimen γ = 1/√(1 − (v/c)²).
Anna ominaisaika eli aika, joka kuluu liikkuvan kohteen omassa kehyksessä. Venynyt aika on t = γ·t₀.
Ajan venymisen laskurilla selvität, kuinka paljon liikkeen mukana kulkeva aika venyy ulkopuolisen havaitsijan kannalta. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan nopeasti liikkuvan kohteen aika kuluu hitaammin. Syötä nopeus ja ominaisaika, niin laskuri laskee Lorentz-kertoimen ja venyneen ajan. Laskuri sopii lukion fysiikan modernin fysiikan kurssiin ja suhteellisuusteorian havainnollistamiseen.
Aikadilaation voimakkuus määräytyy Lorentz-kertoimesta:
γ = 1 / √(1 − (v/c)²)
Tässä γ on Lorentz-kerroin, v kohteen nopeus ja c valon nopeus. Pienillä nopeuksilla γ on hyvin lähellä yhtä, mutta nopeuden lähestyessä valonnopeutta kerroin kasvaa nopeasti kohti ääretöntä.
Ulkopuolisen havaitsijan mittaama aika saadaan kertomalla ominaisaika Lorentz-kertoimella:
t = γ · t₀
jossa t₀ on ominaisaika eli liikkuvan kohteen omassa kehyksessä kuluva aika ja t ulkopuolisen havaitsijan mittaama pidempi aika. Liikkuvan kohteen kello käy siis hitaammin ulkopuolelta katsottuna.
Lasketaan aikadilaatio, kun kohde liikkuu nopeudella v = 0,8c ja sen omassa kehyksessä kuluu 10 sekuntia.
Ulkopuolinen havaitsija mittaa siis noin 16,7 sekuntia, kun liikkuvassa kehyksessä on kulunut vasta 10 sekuntia. Ero kasvaa nopeasti, kun nopeus lähestyy valonnopeutta.
Arkinopeuksilla aikadilaatio on mittaamattoman pieni, mikä selittää, miksi sitä ei huomaa tavallisessa elämässä.
Anna nopeus joko valonnopeuden osuutena (esimerkiksi 0,8) tai metreinä sekunnissa. Ominaisaika ja venynyt aika ovat samassa yksikössä, tässä sekunteina. Lorentz-kerroin on yksikötön luku, joka on aina vähintään 1. Jos nopeus on yhtä suuri tai suurempi kuin valonnopeus, kaava ei ole määritelty.
Aikadilaatio kuuluu lukion fysiikan moderniin fysiikkaan ja erityiseen suhteellisuusteoriaan. Se seuraa suoraan kahdesta perusoletuksesta: fysiikan lait ovat samat kaikissa tasaisesti liikkuvissa kehyksissä, ja valon nopeus on sama kaikille havaitsijoille. Lorentz-kerroin esiintyy myös pituuskontraktiossa ja relativistisessa liike-energiassa, joten se on suhteellisuusteorian keskeinen suure. Aikadilaatio havainnollistaa, miten aika ja avaruus kytkeytyvät toisiinsa suurilla nopeuksilla.