Äänen nopeus ilmassa
Syötä ilman lämpötila celsiusasteina. Laskuri laskee äänen nopeuden tarkalla kaavalla c = 331,3·√(1 + T/273,15) ja näyttää myös lineaarisen approksimaation. Voit halutessasi antaa matkan, jolloin näet äänen kulkuajan.
Laske äänen nopeus ilmassa lämpötilan funktiona kaavalla c = 331,3·√(1 + T/273,15) ja katso äänen kulkuaika valitulle matkalle.
Syötä ilman lämpötila celsiusasteina. Laskuri laskee äänen nopeuden tarkalla kaavalla c = 331,3·√(1 + T/273,15) ja näyttää myös lineaarisen approksimaation. Voit halutessasi antaa matkan, jolloin näet äänen kulkuajan.
Äänennopeuslaskurilla selvität, kuinka nopeasti ääni etenee ilmassa annetussa lämpötilassa. Syötä lämpötila celsiusasteina, niin laskuri laskee nopeuden sekä metreinä sekunnissa että kilometreinä tunnissa. Voit lisäksi antaa matkan, jolloin näet äänen kulkuajan. Laskuri sopii akustiikan ja fysiikan tehtäviin.
Ääni etenee ilmassa paineaaltona, jonka nopeus riippuu pääasiassa ilman lämpötilasta. Lämpimämmässä ilmassa molekyylit liikkuvat nopeammin ja siirtävät värähtelyn nopeammin eteenpäin. Ilmanpaineella ei sen sijaan ole juuri vaikutusta, koska paineen ja tiheyden muutokset kumoavat toisensa. Kosteus nostaa nopeutta hieman.
Äänen nopeus kuivassa ilmassa lämpötilan funktiona saadaan tarkasti kaavalla:
c = 331,3 · √(1 + T / 273,15)
Tässä c on äänen nopeus (m/s) ja T lämpötila celsiusasteina (°C). Luku 331,3 m/s on äänen nopeus lämpötilassa 0 °C ja 273,15 muuntaa celsiusasteet kelvineiksi. Käytännön arvioon riittää usein lineaarinen muoto:
c ≈ 331,3 + 0,606 · T
Lasketaan äänen nopeus huoneenlämmössä 20 °C:
Lineaarinen approksimaatio antaa lähes saman: 331,3 + 0,606 × 20 ≈ 343,4 m/s.
Muutamia arvoja kuivalle ilmalle:
Talvipakkasella ääni etenee siis selvästi hitaammin kuin kesähelteellä. Ero −20 °C:n ja +30 °C:n välillä on noin 30 m/s.
Kun äänen nopeus tunnetaan, sen kulkuaika matkalle saadaan kaavalla t = s/c. Tätä käytetään esimerkiksi salaman etäisyyden arvioinnissa: jos salaman välähdyksen ja ukkosen jyrinän väli on 3 sekuntia, ääni on kulkenut noin 3 × 343 ≈ 1030 metriä eli runsaan kilometrin. Sama periaate selittää kaiun aikaviiveen.
Lämpötila annetaan celsiusasteina (°C) ja äänen nopeus tulee yksikössä m/s. Tulos näytetään myös km/h kertomalla luvulla 3,6. Matka annetaan metreinä ja kulkuaika saadaan sekunteina. Kaavassa lämpötila muunnetaan sisäisesti kelvineiksi lisäämällä 273,15.
Äänen nopeus kuuluu lukion fysiikan aaltoliikkeen opintoihin (esimerkiksi FY3). Se yhdistyy aallonpituuteen ja taajuuteen kaavalla c = fλ ja on perusta Machin luvulle, joka vertaa kappaleen nopeutta äänen nopeuteen. Äänen nopeuden lämpötilariippuvuus selittää myös, miksi ääni kantaa eri tavoin kylmänä talviyönä kuin lämpimänä kesäpäivänä.