Jännitejaon laskuri

Laske jännitejaon lähtöjännite kahdella vastuksella – syötä tulojännite ja vastukset, niin laskuri ratkaisee Vout:n.

Jännitejaon laskuri

Syötä tulojännite ja molemmat vastukset. Lähtöjännite mitataan alavastuksen R2 yli. Käytä SI-yksiköitä (V, Ω).

Tulokset

  • Tulosta
  • Linkitä

    • Jännitejaon laskuri – laske jännitteenjakajan lähtöjännite

    Jännitejaon laskuri auttaa sinua laskemaan kahden vastuksen muodostaman jännitteenjakajan lähtöjännitteen hetkessä. Syötä tulojännite ja molemmat vastukset, niin laskuri kertoo lähtöjännitteen sekä piirin läpi kulkevan virran ja tehon. Laskuri sopii elektroniikan harrastajille, opiskelijoille ja suunnittelijoille.

    Mikä on jännitteenjakaja?

    Jännitteenjakaja on yksi elektroniikan yleisimmistä peruskytkennöistä. Siinä kaksi vastusta kytketään sarjaan tulojännitteen yli, ja lähtöjännite otetaan alemman vastuksen R2 yli. Koska virta on molemmissa vastuksissa sama, jännite jakautuu vastusten suhteessa. Lähtöjännite on aina pienempi tai yhtä suuri kuin tulojännite.

    Jännitteenjaon kaava

    Lähtöjännite lasketaan suoraan vastusten suhteesta:

    Vout = Vin · R2 / (R1 + R2)

    Kaavassa Vin on tulojännite (V), R1 ylävastus (Ω), R2 alavastus (Ω) ja Vout alavastuksen yli mitattava lähtöjännite (V).

    Virta ja teho

    Jakajan läpi kulkeva virta saadaan Ohmin laista, kun tulojännite jaetaan vastusten summalla:

    I = Vin / (R1 + R2)

    Jakajan kuluttama kokonaisteho on tulojännitteen ja virran tulo:

    P = Vin · I

    Teho muuttuu vastuksissa lämmöksi. Suuremmilla vastusarvoilla virta ja teho pienenevät, mikä säästää energiaa mutta tekee jakajasta herkemmän kuormitukselle.

    Vaiheittainen esimerkki

    Lasketaan lähtöjännite, kun tulojännite Vin = 12 V, R1 = 1 000 Ω ja R2 = 2 000 Ω.

    Lasketaan ensin vastusten summa: R1 + R2 = 1 000 + 2 000 = 3 000 Ω. Sijoitetaan kaavaan:

    Vout = 12 V · 2 000 Ω / 3 000 Ω = 8 V

    Lähtöjännite on siis 8 V. Virta on I = 12 / 3 000 = 0,004 A = 4 mA, ja teho P = 12 × 0,004 = 0,048 W.

    Mitä kannattaa muistaa?

    Mihin jännitteenjakajaa käytetään?

    Jännitteenjakajia tarvitaan muun muassa mikro-ohjainten analogiatulojen jännitteiden sovittamisessa, anturien lukemisessa, referenssijännitteiden tuottamisessa ja signaalin vaimentamisessa. Ne ovat osa lähes kaikkia elektroniikkapiirejä.

    Usein kysytyt kysymykset

    Mikä on jännitteenjakaja?
    Jännitteenjakaja on yksinkertainen piiri, jossa kaksi sarjaan kytkettyä vastusta jakaa tulojännitteen kahteen osaan. Lähtöjännite otetaan alemman vastuksen R2 yli, ja se on aina pienempi kuin tulojännite. Jännitteenjakajia käytetään esimerkiksi referenssijännitteiden ja anturisignaalien muodostamiseen.
    Miten jännitteenjako lasketaan?
    Lähtöjännite lasketaan kaavalla Vout = Vin × R2 / (R1 + R2). Tulojännite kerrotaan alavastuksella ja jaetaan vastusten summalla. Esimerkiksi 12 V tulojännite, R1 = 1 kΩ ja R2 = 2 kΩ antavat lähtöjännitteeksi 12 × 2 / (1 + 2) = 8 V.
    Mitä tapahtuu, kun R1 ja R2 ovat yhtä suuret?
    Jos vastukset ovat yhtä suuret, lähtöjännite on täsmälleen puolet tulojännitteestä. Esimerkiksi kun R1 = R2 = 10 kΩ ja Vin = 5 V, lähtöjännite on 2,5 V. Tämä on yleinen tapa jakaa jännite kahtia.
    Kuormittaako kuorma jännitteenjakajaa?
    Kyllä. Kun jakajaan kytketään kuorma (esimerkiksi piiri tai mittari), kuorman resistanssi vaikuttaa lähtöjännitteeseen ja laskee sitä. Tarkka kaava pätee vain kuormittamattomalle jakajalle. Käytännössä kuorman resistanssin tulisi olla huomattavasti suurempi kuin R2, jotta vaikutus jää pieneksi.
    Mihin jännitteenjakajaa käytetään?
    Jännitteenjakajia käytetään esimerkiksi mikro-ohjaimen analogiatulon jännitteen sovittamiseen, anturien (kuten lämpötilavastukset ja valovastukset) lukemiseen, äänenvoimakkuuden säätöön sekä referenssijännitteiden tuottamiseen. Ne ovat elektroniikan peruskytkentöjä.
    Oliko tästä laskurista apua?

    Kokeile näitä laskureita

    MassaprosenttilaskuriMassaprosentti molaarisuudeksiTasapainovakiolaskuriGibbsin energia -laskuriProsenttiyksikkölaskuriKaltevuusprosenttiPaino muilla planeetoillaTehopainosuhteen laskuri

    Linkitä tämä laskuri

    Kopioi koodi ja liitä se omalle sivustollesi.
    Kaikki Raha ja talousPalkka- ja verolaskuritSäästö- ja budjettilaskuritAsumiskustannuslaskuritLaina- ja korkolaskuritSijoitus- ja tuottolaskuritPankki- ja maksulaskuritYritystalouden laskurit
    Kaikki Aika ja päivämäärätNimipäivätPäivälaskuritKalenteri ja viikotJuhlat ja pyhätLomakalenteritAikavyöhykkeetAikajanat ja historia
    Kaikki Auto ja liikkuminenKustannukset ja polttoaineMatka ja aikaRahoitus
    Kaikki Koti ja rakentaminenRakennus ja remonttiEnergia ja sähköBudjetti ja kustannuksetKeittiö ja reseptitPiha ja puutarha
    Kaikki YksikkömuunnoksetPituus ja painoTilavuus ja keittiöLämpö ja energiaData ja teknologiaVaatteet ja kengät
    Kaikki Matematiikka ja tiedePeruslaskentaProsentit ja suhteetMurtoluvut ja desimaalitLukujonot ja peruslaskutaitoGeometria ja muodotFunktiot ja yhtälötDerivoinnit ja integraalitMatriisit ja lineaarialgebraTilastot ja todennäköisyysTrigonometria ja hyperboliset funktiotEdistyneet laskutLukujärjestelmät ja muunnoksetFysiikkaSähkö ja elektroniikkaKemiaTietotekniikka ja data
    Kaikki Arjen hyötytyökalutTeksti ja laskentaAjan ja työn laskuritSatunnaisuusHauskat ja sosiaaliset
    Kaikki Digi- ja koodityökalutKoodausmuuntimetData-formaatitHash-generaattoritLukujärjestelmätVäritKuvat ja tiedostot
    Kaikki Terveys ja kuntoiluPaino ja mittasuhteetRavinto ja energiaLiikunta ja sykeUni ja lepoRaskaus ja hedelmällisyysTestit ja hyvinvointi
    Kaikki Viihde ja vapaa-aikaPelit ja pisteetRakkaus ja horoskoopitLemmikitNimigeneraattorit ja testitAjanhallinta & tapahtumat

    Suositut laskurit

    ALV-laskuri Prosenttilaskuri Asuntolainalaskuri Yleinen lainalaskuri Nettopalkkalaskuri Painoindeksi BMI