Lihan ja proteiinin viikkokulutus
Syötä kunkin proteiinin viikoittainen määrä grammoina (valmis annoskoko). Päästökertoimet ovat suomalaisia oletusarvoja, joita voit muokata.
Laske eri lihojen ja ruokavalion vuotuinen hiilijalanjälki kilogrammoina CO2-ekvivalenttia ja vertaa kasvisproteiiniin.
Syötä kunkin proteiinin viikoittainen määrä grammoina (valmis annoskoko). Päästökertoimet ovat suomalaisia oletusarvoja, joita voit muokata.
Ruoan, ja erityisesti lihan, valinnoilla on iso vaikutus ilmastoon. Tällä laskurilla arvioit naudan, sian, broilerin, kalan ja kasvisproteiinin vuotuisen hiilijalanjäljen kilogrammoina CO2-ekvivalenttia oman viikkokulutuksesi perusteella. Näet, mikä proteiini painaa eniten ja kuinka paljon valintojen muuttaminen vähentäisi päästöjä. Laskuri vertaa tulosta myös vastaavaan autoilumatkaan, mikä havainnollistaa suuruusluokan.
Kunkin proteiinin vuotuinen määrä saadaan viikkomäärästä, ja hiilijalanjälki kertomalla se päästökertoimella:
Vuotuinen määrä (kg/v) = viikkomäärä (g) × 52 ÷ 1 000
Hiilijalanjälki (kg CO2e/v) = vuotuinen määrä (kg) × päästökerroin (kg CO2e/kg)
Kokonaishiilijalanjälki on kaikkien proteiinien jalanjälkien summa. CO2-ekvivalentti (CO2e) sisältää kaikki kasvihuonekaasut, myös metaanin ja typpioksiduulin, muunnettuna hiilidioksidia vastaavaksi.
Suomalaisten elinkaariarvioiden mukaiset tyypilliset päästökertoimet kilolta tuotetta:
Naudanlihan suuri jalanjälki johtuu märehtijöiden metaanipäästöistä sekä rehun ja maankäytön tarpeesta. Kasvisproteiinit ovat ilmaston kannalta selvästi kevyimpiä.
Lasketaan viikkokulutuksella nauta 400 g, sika 500 g, broileri 600 g, kala 300 g ja kasvisproteiini 700 g:
Tämä vastaa noin 4 900 kilometriä bensa-autoilua. Huomaa, että pelkkä naudanliha tuottaa yli puolet koko proteiinin hiilijalanjäljestä, vaikka sen viikkomäärä on yksi pienimmistä.
Ruoka muodostaa Suomessa noin viidenneksen kotitalouden hiilijalanjäljestä, ja liha on ruoan päästöjen suurin yksittäinen tekijä. Tämä laskuri keskittyy proteiinin lähteisiin, joissa valintojen vaikutus on suurin. Luvut ovat suuntaa-antavia keskiarvoja; todelliseen jalanjälkeen vaikuttavat tuotantotapa, alkuperä ja valmistus. Tarkemmat kertoimet löytyvät Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisuista.