Lihan ja proteiinin viikkokulutus
Syötä kunkin proteiinin viikoittainen määrä grammoina (valmis annoskoko). Päästökertoimet ovat suomalaisia oletusarvoja, joita voit muokata.
Lihan hiilijalanjälkilaskuri
Laske eri lihojen ja ruokavalion vuotuinen hiilijalanjälki kilogrammoina CO2-ekvivalenttia ja vertaa kasvisproteiiniin.
Lihan hiilijalanjälkilaskuri – ruokavalion ilmastovaikutus näkyväksi
Ruoan, ja erityisesti lihan, valinnoilla on iso vaikutus ilmastoon. Tällä laskurilla arvioit naudan, sian, broilerin, kalan ja kasvisproteiinin vuotuisen hiilijalanjäljen kilogrammoina CO2-ekvivalenttia oman viikkokulutuksesi perusteella. Näet, mikä proteiini painaa eniten ja kuinka paljon valintojen muuttaminen vähentäisi päästöjä. Laskuri vertaa tulosta myös vastaavaan autoilumatkaan, mikä havainnollistaa suuruusluokan.
Näin hiilijalanjälki lasketaan
Kunkin proteiinin vuotuinen määrä saadaan viikkomäärästä, ja hiilijalanjälki kertomalla se päästökertoimella:
Vuotuinen määrä (kg/v) = viikkomäärä (g) × 52 ÷ 1 000
Hiilijalanjälki (kg CO2e/v) = vuotuinen määrä (kg) × päästökerroin (kg CO2e/kg)
Kokonaishiilijalanjälki on kaikkien proteiinien jalanjälkien summa. CO2-ekvivalentti (CO2e) sisältää kaikki kasvihuonekaasut, myös metaanin ja typpioksiduulin, muunnettuna hiilidioksidia vastaavaksi.
Eri proteiinien päästökertoimet Suomessa
Suomalaisten elinkaariarvioiden mukaiset tyypilliset päästökertoimet kilolta tuotetta:
- Naudanliha: noin 15–25 kg CO2e/kg – ylivoimaisesti suurin
- Sianliha: noin 5–7 kg CO2e/kg
- Broileri: noin 3–4 kg CO2e/kg
- Kala: noin 2–4 kg CO2e/kg (lajista ja pyyntitavasta riippuen)
- Kasvisproteiini (pavut, herneet, härkis): noin 1 kg CO2e/kg
Naudanlihan suuri jalanjälki johtuu märehtijöiden metaanipäästöistä sekä rehun ja maankäytön tarpeesta. Kasvisproteiinit ovat ilmaston kannalta selvästi kevyimpiä.
Vaiheittainen esimerkki: tyypillinen sekasyöjä
Lasketaan viikkokulutuksella nauta 400 g, sika 500 g, broileri 600 g, kala 300 g ja kasvisproteiini 700 g:
- Nauta: 0,4 × 52 = 20,8 kg/v × 20 = 416 kg CO2e/v
- Sika: 0,5 × 52 = 26 kg/v × 6 = 156 kg CO2e/v
- Broileri: 0,6 × 52 = 31,2 kg/v × 3,5 = 109 kg CO2e/v
- Kala: 0,3 × 52 = 15,6 kg/v × 3 = 47 kg CO2e/v
- Kasvisproteiini: 0,7 × 52 = 36,4 kg/v × 1 = 36 kg CO2e/v
- Yhteensä: noin 764 kg CO2e vuodessa
Tämä vastaa noin 4 900 kilometriä bensa-autoilua. Huomaa, että pelkkä naudanliha tuottaa yli puolet koko proteiinin hiilijalanjäljestä, vaikka sen viikkomäärä on yksi pienimmistä.
Näin pienennät ruokavalion hiilijalanjälkeä
- Vähennä naudanlihaa: suurin yksittäinen vaikutus, koska kerroin on muita moninkertainen.
- Korvaa broilerilla tai kalalla: jos haluat syödä lihaa, vaalea liha ja kala kuormittavat ilmastoa vähemmän.
- Lisää kasvisproteiinia: pavut, linssit, herneet ja kauraproteiini ovat edullisia ja vähäpäästöisiä.
- Suosi kotimaista: kotimainen liha on usein tuontilihaa ilmastoystävällisempää lyhyemmän kuljetuksen ja tehokkaan tuotannon ansiosta.
- Vältä ruokahävikkiä: poisheitetyn lihan päästöt syntyvät turhaan.
Hiilijalanjälki osana kokonaisuutta
Ruoka muodostaa Suomessa noin viidenneksen kotitalouden hiilijalanjäljestä, ja liha on ruoan päästöjen suurin yksittäinen tekijä. Tämä laskuri keskittyy proteiinin lähteisiin, joissa valintojen vaikutus on suurin. Luvut ovat suuntaa-antavia keskiarvoja; todelliseen jalanjälkeen vaikuttavat tuotantotapa, alkuperä ja valmistus. Tarkemmat kertoimet löytyvät Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisuista.
Kilpailuta sähkösopimus
Mainos
Usein kysytyt kysymykset
Miksi naudanlihan hiilijalanjälki on niin suuri?
Naudanlihan hiilijalanjälki on Suomessa noin 15–25 kg CO2e kilolta, selvästi muita lihoja suurempi. Pääsyy on märehtijöiden ruoansulatuksessa syntyvä metaani, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Lisäksi naudan kasvattaminen vaatii paljon rehua ja maapinta-alaa, mikä kasvattaa päästöjä. Lihakarjan liha tuottaa hieman vähemmän päästöjä kuin tuontinaudanliha. Vertailun vuoksi broilerin kerroin on vain noin 3–4 kg CO2e kilolta.
Mitkä ovat eri lihojen päästökertoimet?
Suomalaisten elinkaariarvioiden mukaan tyypilliset päästökertoimet ovat: naudanliha noin 20, sianliha noin 6, broileri noin 3,5 ja kala noin 3 kg CO2e kilolta. Kasvisproteiinit kuten herneet ja pavut jäävät noin 1 kg CO2e:hen kilolta. Luvut vaihtelevat tuotantotavan ja alkuperän mukaan, joten laskurissa kertoimet ovat muokattavissa. Kotimainen, tehokkaasti tuotettu liha on yleensä tuontilihaa ilmastoystävällisempää.
Kuinka paljon kasvisruokaan siirtyminen vähentää päästöjä?
Koska naudanlihan päästökerroin on noin 20-kertainen kasvisproteiiniin verrattuna, jo naudanlihan korvaaminen broilerilla, kalalla tai kasviproteiinilla pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä merkittävästi. Täysin kasvispainotteinen ruokavalio voi puolittaa ruoan hiilijalanjäljen sekasyöjän ruokavalioon verrattuna. Laskurilla voit kokeilla, miten viikkomäärien muuttaminen vaikuttaa kokonaispäästöihin.
Sisältääkö laskuri koko ruokavalion?
Tämä laskuri keskittyy proteiinin lähteisiin – naudanlihaan, sianlihaan, broileriin, kalaan ja kasvisproteiiniin – jotka muodostavat suurimman vaihtelun ruokavalion hiilijalanjäljessä. Se ei laske maitotuotteita, viljaa, kasviksia tai juomia erikseen, joten kokonaisruokavalion hiilijalanjälki on tätä suurempi. Proteiinin lähteet ovat kuitenkin se osa, johon omilla valinnoilla voi vaikuttaa eniten.
Mihin vuotuista hiilijalanjälkeä voi verrata?
Laskuri muuntaa vuotuisen hiilijalanjäljen vastaavaksi autoilumatkaksi, kun bensa-auton päästö on noin 0,155 kg CO2 kilometriltä. Esimerkiksi 760 kg CO2e vuodessa vastaa noin 4 900 kilometriä autoilua. Suomalaisen keskimääräinen ruoan hiilijalanjälki on noin 1 800 kg CO2e vuodessa, josta liha on merkittävä osa. Vertailu auttaa hahmottamaan, kuinka suuri vaikutus ruokavalinnoilla on.
Oliko tästä laskurista apua?
