Laske rakennuksen lämpöhäviö watteina kelviniä kohti (W/K) seinien, ikkunoiden, ylä- ja alapohjan U-arvoista sekä ilmanvaihdosta.
Rakennusosat
Syötä kunkin rakennusosan pinta-ala ja U-arvo (W/m²·K). Oletukset vastaavat tyypillistä 1980-luvun pientaloa; korvaa ne oman talosi arvoilla.
Ilmanvaihto ja olosuhteet
Anna huonekorkeus ja ilmanvaihtuvuus (asunnoissa ~0,5 1/h). Valitse alue mitoitustehoa varten ja astepäiväluku vuosienergiaa varten.
Tulokset
Lämpöhäviölaskuri – selvitä mistä lämpö karkaa
Lämpöhäviölaskuri laskee, kuinka paljon lämpöä rakennus menettää rakennusosiensa ja ilmanvaihdon kautta. Tuloksena saat rakennuksen ominaislämpöhäviön watteina kelviniä kohti (W/K) sekä erittelyn jokaisesta osasta: seinät, ikkunat, ylä- ja alapohja, ovet ja ilmanvaihto. Lisäksi laskuri arvioi mitoitustehon kilowatteina ja vuotuisen lämmitysenergian. Laskuri auttaa tunnistamaan suurimmat lämpövuodot ja kohdentamaan energiakorjaukset järkevästi.
Näin lämpöhäviö lasketaan
Jokainen rakennusosa johtaa lämpöä U-arvonsa ja pinta-alansa mukaan. Ilmanvaihto vie lämpöä korvausilman mukana:
Rakennusosan häviö (W/K) = U-arvo (W/m²·K) × pinta-ala (m²)
Mitoitustehon saa kertomalla lämpötilaerolla: −26 °C:n alueella (lämpötilaero 47 °C) teho on 178,2 × 47 ÷ 1 000 = noin 8,4 kW. Vuosienergia astepäiväluvulla 4 000 Kd on 178,2 × 4 000 × 24 ÷ 1 000 = noin 17 100 kWh.
Mistä lämpö yleensä karkaa?
Esimerkki näyttää, että ikkunat (36 W/K) ja ilmanvaihto (56 W/K) ovat suurimmat yksittäiset häviölähteet, vaikka ikkunoiden pinta-ala on pieni. Tämä on tyypillistä: heikosti eristävät ikkunat ja ilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa vuotavat suhteessa eniten. Yläpohja on uudella eristyksellä pieni häviö, mutta vanhassa talossa se voi olla merkittävä.
Näin pienennät lämpöhäviötä
Yläpohjan lisäeristys: usein edullisin ja tehokkain korjaus, joka pienentää U-arvon murto-osaan.
Ikkunoiden vaihto tai tiivistys: 3-lasiset energiaikkunat puolittavat ikkunoiden häviön kaksilasisiin verrattuna.
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto: LTO voi leikata ilmanvaihtohäviöstä 60–80 %.
Vuotokohtien tiivistäminen: ovien, ikkunoiden ja läpivientien tiivistys vähentää vedon mukana karkaavaa lämpöä.
Laskelman tarkkuus
Tämä laskuri antaa hyvän kokonaiskuvan rakennuksen lämpöhäviöstä yksinkertaisella menetelmällä. Se ei erikseen huomioi kylmäsiltoja, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhdetta eikä ilmaisenergioita (aurinko, ihmiset, laitteet), jotka pienentävät todellista lämmitystarvetta. Tarkin tulos saadaan energiatodistuksen yhteydessä tehtävällä laskelmalla, mutta tämä työkalu riittää korjausten suunnitteluun ja säästöjen arviointiin.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä lämpöhäviö W/K tarkoittaa?
Lämpöhäviö W/K eli rakennuksen ominaislämpöhäviö kertoo, kuinka monta wattia rakennus menettää lämpöä jokaista asteen lämpötilaeroa kohti sisä- ja ulkoilman välillä. Kun ominaislämpöhäviö kerrotaan lämpötilaerolla, saadaan hetkellinen lämmitysteho watteina. Mitä pienempi W/K-arvo, sitä energiatehokkaampi rakennus. Arvo summautuu rakennusosien johtumishäviöistä ja ilmanvaihtohäviöstä.
Mitä U-arvoja Suomessa käytetään?
Uudisrakentamisen vertailuarvot (asetus 1010/2017) ovat: ulkoseinä 0,17 W/m²·K, ylä- ja alapohja 0,09–0,16 W/m²·K sekä ikkunat ja ovet 1,0 W/m²·K. Hirsiseinälle sallitaan 0,40 W/m²·K. Vanhemmissa taloissa arvot ovat suuremmat: 1980-luvun seinä noin 0,25–0,28, 2-lasinen ikkuna 2,5–3,0 ja 3-lasinen 1,8–2,0 W/m²·K. Pienempi U-arvo tarkoittaa parempaa eristystä.
Miten ilmanvaihtohäviö lasketaan?
Ilmanvaihtohäviö lasketaan kaavalla 0,33 × ilmanvaihtuvuus (1/h) × tilavuus (m³), jossa 0,33 Wh/(m³·K) on ilman tilavuuslämpökapasiteetti. Tilavuus on pinta-ala kertaa huonekorkeus. Asunnoissa ilmanvaihtuvuuden ohjearvo on noin 0,5 1/h. Lämmöntalteenotolla (LTO) varustettu koneellinen ilmanvaihto pienentää tätä häviötä huomattavasti, mikä kannattaa huomioida pienentämällä ilmanvaihtuvuutta.
Miten lasken vuotuisen lämmitysenergian häviöstä?
Vuotuinen lämmitysenergia saadaan kertomalla kokonaislämpöhäviö (W/K) lämmitystarveluvulla eli astepäiväluvulla (S, yksikkö Kd) ja tunneilla: energia (kWh) = häviö × S × 24 ÷ 1 000. Lämmitystarveluku kuvaa lämmityskauden kylmyyttä ja on Suomessa tyypillisesti noin 3 500–5 500 Kd alueesta riippuen, suurempi pohjoisessa. Tämä laskuri ei vähennä ilmaisenergioita, joten todellinen tarve on hieman pienempi.
Miksi lämpöhäviölaskelma kannattaa tehdä?
Lämpöhäviölaskelma näyttää, mistä rakennusosista lämpö karkaa, ja auttaa kohdentamaan korjaukset oikein. Usein suurimmat häviöt tulevat ikkunoista, yläpohjasta ja ilmanvaihdosta. Laskelma on myös perusta lämmitystehon mitoitukselle ja energiansäästön arvioinnille: kun tiedät ominaislämpöhäviön, voit laskea, paljonko esimerkiksi yläpohjan lisäeristys tai ikkunoiden vaihto säästää energiaa.