Passiivi- ja matalaenergiatalo kuluttaa lämmitykseen vain murto-osan tavallisen talon energiasta. Tällä laskurilla vertaat passiivitalon ja vertailutalon vuotuista lämmitysenergiaa samalla pinta-alalla ja näet säästön sekä kilowattitunteina että euroina. Laskuri näyttää myös 20 vuoden kertyneen säästön, mikä auttaa arvioimaan, kannattaako energiatehokkuuteen panostaa rakennus- tai remonttivaiheessa.
Näin energiansäästö lasketaan
Kummankin talon vuotuinen lämmitysenergia saadaan kertomalla pinta-ala ominaiskulutuksella, ja säästö on niiden erotus:
Lämmitysenergia (kWh/v) = pinta-ala (m²) × ominaiskulutus (kWh/m²/v)
Säästö (kWh/v) = (vertailutalon ominaiskulutus − passiivitalon ominaiskulutus) × pinta-ala
Säästö (€/v) = säästö (kWh/v) × hinta (snt/kWh) ÷ 100
Ominaiskulutus kuvaa, montako kilowattituntia neliömetri kuluttaa lämmitykseen vuodessa. Pienempi luku tarkoittaa energiatehokkaampaa taloa.
Lämmitysenergian ominaiskulutukset Suomessa
Talotyypit eroavat selvästi tilojen lämmitysenergian tarpeessa:
Passiivitalo: alle 20–25 kWh/m² vuodessa
Matalaenergiatalo: noin 50–70 kWh/m² vuodessa
Nykymääräysten normitalo: noin 70–90 kWh/m² vuodessa
Vanha, heikosti eristetty talo: 120–200 kWh/m² vuodessa
Arvot kuvaavat tilojen lämmitystä. Energialuokat A–G energiatodistuksessa perustuvat laajempaan E-lukuun, mutta lämmitysenergian ominaiskulutus on havainnollisin mittari säästöä laskettaessa.
Vaiheittainen esimerkki: 150 m² talo
Verrataan 150 m² passiivitaloa (20 kWh/m²) nykymääräysten normitaloon (75 kWh/m²). Sähkön hinta 15 snt/kWh:
Passiivitalo kuluttaa esimerkissä noin 73 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin normitalo. Kertynyt säästö kattaa usein energiatehokkuuden lisäkustannuksen moninkertaisesti talon elinkaaren aikana.
Mistä passiivitalon säästö syntyy?
Paksumpi eristys: seinissä, ylä- ja alapohjassa, mikä pienentää johtumishäviötä.
Energiaikkunat: 3-lasiset, matalan U-arvon ikkunat vähentävät ikkunoiden kautta karkaavaa lämpöä.
Tiiviys: hyvin tiivis vaippa estää vedon ja hallitsemattomat ilmavuodot.
Lämmöntalteenotto: tehokas ilmanvaihdon LTO ottaa poistoilmasta jopa 80 % lämmöstä talteen.
Ilmaisenergiat: aurinko, ihmiset ja laitteet kattavat suuren osan vähäisestä lämmöntarpeesta.
Energiatehokkuuden muut hyödyt
Pienemmän energialaskun lisäksi passiivi- ja matalaenergiatalossa asuminen on tasalämpöistä ja vedotonta, mikä parantaa asumismukavuutta. Energiatehokas talo on myös vähemmän riippuvainen energian hinnan vaihteluista ja sen jälleenmyyntiarvo voi olla parempi. Lämmitysenergian väheneminen pienentää myös asumisen hiilijalanjälkeä, erityisesti jos lämmitys tehdään sähköllä tai fossiilisilla polttoaineilla.
Laskelman tarkkuus
Tämä laskuri vertaa tilojen lämmitysenergian ominaiskulutuksia ja antaa hyvän kuvan säästön suuruusluokasta. Todelliseen kulutukseen vaikuttavat talon sijainti, asukkaiden tottumukset, lämmitystapa ja sää. Tarkimman vertailun saat käyttämällä oman talosi tai vertailukohteen energiatodistuksen lukuja sekä oman alueesi energian hintaa.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa?
Passiivitalon tilojen lämmitysenergian tarve on Suomessa alle 20–25 kWh/m² vuodessa, kun vertailuna käytetään VTT:n määritelmää. Matalaenergiatalon tarve on noin 50–70 kWh/m² ja nykymääräysten mukaisen normitalon noin 70–90 kWh/m². Esimerkiksi 200 m² passiivitalon tilojen lämmitystarve on noin 4 000–5 000 kWh vuodessa, kun vastaava normitalo tarvitsee noin 15 000 kWh. Erot syntyvät paksummasta eristyksestä, tiiviydestä, energiaikkunoista ja tehokkaasta lämmöntalteenotosta.
Mikä on passiivitalon ja matalaenergiatalon ero?
Matalaenergiatalo kuluttaa selvästi tavallista vähemmän lämmitysenergiaa, tyypillisesti 50–70 kWh/m² vuodessa. Passiivitalo on vielä tiukempi: sen lämmitysenergian tarve jää alle 20–25 kWh/m². Passiivitalossa lämmöntarve on niin pieni, että erillistä lämmitysjärjestelmää tarvitaan vain vähän – suuri osa lämmöstä saadaan ilmaisenergioista (aurinko, ihmiset, laitteet) ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta. Ero näkyy paksumpana eristyksenä ja paremmin hallittuna tiiviytenä.
Sisältyykö käyttövesi näihin lukuihin?
Tämä laskuri vertaa nimenomaan tilojen lämmitysenergian kulutusta, johon passiivitalon parempi eristys ja tiiviys vaikuttavat. Lämpimän käyttöveden tarve on molemmissa taloissa lähes sama (omakotitalossa noin 3 000–5 000 kWh vuodessa), koska se riippuu asukkaista, ei rakenteista. Jos haluat verrata kokonaisenergiaa, lisää sama käyttöveden kulutus molempiin – se ei vaikuta säästön suuruuteen.
Kuinka nopeasti lisäeristyksen investointi maksaa itsensä takaisin?
Passiivitalon rakentaminen maksaa tavallista enemmän paksumman eristyksen, parempien ikkunoiden ja lämmöntalteenoton vuoksi, tyypillisesti muutamia prosentteja kokonaiskustannuksesta. Takaisinmaksuaika riippuu energian hinnasta ja säästön suuruudesta. Laskurin 20 vuoden kertymä auttaa hahmottamaan kokonaissäästön: jos vuotuinen säästö on esimerkiksi 1 200 €, kertyy 20 vuodessa noin 24 000 €, mikä usein kattaa lisäkustannuksen moninkertaisesti.
Vaikuttaako sijainti säästöön?
Kyllä. Pohjois-Suomessa lämmityskausi on pidempi ja kylmempi, joten sekä tavallisen että passiivitalon kulutus on suurempi kuin etelässä – ja näin myös euromääräinen säästö. Ominaiskulutukset kWh/m² ovat suuntaa-antavia keskiarvoja; tarkimman tuloksen saat käyttämällä oman talosi energiatodistuksen lukuja tai alueellesi laskettuja arvoja vertailutalon kohdalla.