Laske sademäärän perusteella, kuinka monta litraa sadevettä katolta tai pinnalta kertyy, ja mitoita sadevesisäiliö.
Keräyspinta-ala
Anna katon vaakaprojektion pinta-ala suoraan, tai laske se pohjan pituudesta ja leveydestä. Älä käytä lappeen pituutta.
Sademäärä ja valuma
Anna sademäärä millimetreinä (yksi sade tai pidempi jakso). Valumakerroin sileällä katolla noin 0,8–0,9. Suomessa vuotuinen sade noin 500–700 mm.
Sademäärä:
Tulokset
Sademäärälaskuri – sadeveden määrä litroina
Sademäärälaskuri auttaa sinua arvioimaan, kuinka monta litraa sadevettä katolta tai muulta pinnalta kertyy. Tieto on hyödyllinen sadevesisäiliön mitoituksessa, pihan kastelun suunnittelussa ja sadevesijärjestelmän kapasiteetin arvioinnissa. Syötä katon vaakaprojektion pinta-ala, sademäärä millimetreinä ja valumakerroin, niin laskuri kertoo kerättävän vesimäärän litroina ja kuutiometreinä. Näin tiedät, paljonko vettä yksittäisestä sateesta tai pidemmältä jaksolta on saatavissa talteen.
Näin sadeveden määrä lasketaan
Yksi millimetri sadetta tuottaa yhden litran vettä neliömetriä kohden. Kerättävä määrä saadaan kertomalla pinta-ala sademäärällä ja valumakertoimella, joka huomioi haihtumis- ja roiskehäviöt:
Sadevesi (l) = pinta-ala (m²) × sademäärä (mm) × valumakerroin
Koska 1 mm vastaa 1 litraa neliömetriltä, kaava on suoraviivainen. Valumakerroin on sileillä katoilla noin 0,8–0,9 ja karkeilla pinnoilla pienempi.
Esimerkki: katto 100 m², sade 20 mm
Oletetaan, että keräät vettä 100 neliömetrin peltikatolta 20 mm sateella, valumakerroin 0,8:
Eli jo yhdestä kohtalaisesta sateesta kertyy yli puolitoista kuutiometriä vettä, mikä riittää pihan kasteluun pitkäksi aikaa.
Valumakerroin pintamateriaalin mukaan
Pelti- ja tiilikatto: noin 0,8–0,9, sileä ja kalteva pinta valuttaa veden tehokkaasti.
Huopakatto: noin 0,8, hieman karkeampi pinta.
Sora- ja viherkatto: selvästi pienempi, koska pinta pidättää ja haihduttaa vettä.
Kovat pihapinnat: vaihtelee materiaalin ja kaltevuuden mukaan.
Pinta-ala mitataan vaakaprojektiona
Sadevesi lasketaan katon vaakaprojektiosta eli siitä alasta, jonka katto peittää ylhäältä katsottuna, ei katon kaltevasta lappeen pituudesta. Sademäärä mitataan vaakatasolla millimetreinä, ja sama vesimäärä osuu katolle riippumatta sen kaltevuudesta. Mittaa siis rakennuksen tai katoksen pohjan mitat, älä lappeen pituutta. Tämä on tärkeää, jotta kerättävä vesimäärä tulee laskettua oikein eikä yliarvioiduksi.
Sadevesisäiliön mitoitus
Säiliön koko mitoitetaan käytön ja keräysmäärän mukaan. Pihan kasteluun ja pienimuotoiseen käyttöön riittää usein muutaman sadan litran säiliö, kun taas suurempaan käyttöön ja kuivien kausien yli pääsemiseen tarvitaan kuutioluokan säiliö. Laske tyypillisen sateen tuotto laskurilla ja vertaa sitä veden käyttöön. Liian pieni säiliö vuotaa yli runsailla sateilla, joten ylivuodolle kannattaa järjestää purku esimerkiksi sadevesijärjestelmään tai maahan imeytykseen.
Suomen sademäärät ja vuotuinen keräys
Suomessa vuotuinen sademäärä on tyypillisesti noin 500–700 millimetriä alueesta riippuen, eli noin 500–700 litraa neliömetriä kohden vuodessa. Sade jakautuu ympäri vuoden, ja osa tulee lumena, joka sulaa keväällä. Esimerkiksi 100 neliömetrin katolta voi vuoden aikana kertyä valumahäviöt huomioiden useita kymmeniä kuutiometrejä vettä. Paikalliset sadearvot vaihtelevat, ja tarkat tilastot löytyvät Ilmatieteen laitokselta. Syötä laskuriin vuotuinen sademäärä, kun haluat arvioida koko vuoden keräyspotentiaalin.
Valitse valumakerroin kattomateriaalin mukaan tarkemman tuloksen saamiseksi.
Mitoita säiliö käytön ja tyypillisen sateen tuoton mukaan.
Järjestä ylivuodolle hallittu purku sadevesijärjestelmään tai imeytykseen.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon vettä yksi millimetri sadetta tuottaa?
Yksi millimetri sadetta tarkoittaa yhtä litraa vettä jokaista neliömetriä kohden. Tämä johtuu siitä, että millimetri on vesikerroksen paksuus, ja yhden neliömetrin alalle levittyvä millimetrin kerros on tilavuudeltaan yksi litra. Esimerkiksi 20 mm sade tuottaa 20 litraa vettä neliömetriltä, joten 100 neliömetrin katolta kertyisi teoriassa 2 000 litraa ennen valumahäviöiden huomioimista.
Mikä on valumakerroin ja mikä arvo valitaan?
Valumakerroin kuvaa, kuinka suuri osa sateesta päätyy lopulta talteen sen sijaan, että haihtuisi tai roiskuisi pois matkalla. Sileillä ja kaltevilla pinnoilla, kuten pelti- ja tiilikatolla, kerroin on tyypillisesti noin 0,8–0,9. Karkeammilla tai vettä imevillä pinnoilla, kuten sora- tai viherkatolla, kerroin on selvästi pienempi. Laskuri käyttää oletuksena arvoa 0,8. Valitse kerroin oman kattomateriaalisi mukaan tarkemman tuloksen saamiseksi.
Mistä pinta-alasta sadevesi lasketaan?
Sadevesi lasketaan katon vaakaprojektiosta eli siitä alasta, jonka katto peittää ylhäältä katsottuna, ei katon kaltevasta pintamitasta. Tämä johtuu siitä, että sademäärä mitataan vaakatasolla millimetreinä, ja sama vesimäärä osuu katolle riippumatta sen kaltevuudesta. Mittaa siis rakennuksen tai katoksen pohjan mitat, älä lappeen pituutta. Laskuriin syötetään tämä vaakaprojektion pinta-ala.
Kuinka suuri sadevesisäiliö kannattaa hankkia?
Säiliön koko mitoitetaan käytön ja keräysmäärän mukaan. Pihan kasteluun ja pienimuotoiseen käyttöön riittää usein muutaman sadan litran säiliö, kun taas suurempaan käyttöön ja kuivien kausien yli pääsemiseen tarvitaan kuutioluokan säiliö. Laske tyypillisen sateen tuotto laskurilla ja vertaa sitä veden käyttöön. Liian pieni säiliö vuotaa yli runsailla sateilla, joten ylivuodolle on hyvä järjestää purku esimerkiksi sadevesijärjestelmään tai imeytykseen.
Paljonko Suomessa sataa vuodessa?
Suomessa vuotuinen sademäärä on tyypillisesti noin 500–700 millimetriä alueesta riippuen, eli noin 500–700 litraa neliömetriä kohden vuodessa. Sade jakautuu ympäri vuoden, ja osa tulee lumena. Esimerkiksi 100 neliömetrin katolta voisi vuoden aikana kertyä valumahäviöt huomioiden useita kymmeniä kuutiometrejä vettä. Paikalliset arvot vaihtelevat, ja tarkat sadetilastot löytyvät Ilmatieteen laitokselta.