Polttopuulaskuri

Polttopuulaskuri – muunna yksiköt ja laske energia

Polttopuulaskuri auttaa sinua muuntamaan polttopuun määrän suomalaisten puutavarayksiköiden – pinokuution, irtokuution ja kiintokuution – välillä sekä laskemaan polttopuun energiasisällön kilowattitunteina. Lisäksi voit arvioida, kuinka paljon polttopuuta tarvitset vuotuiseen lämmitykseen tulisijan hyötysuhteen perusteella. Näin osaat vertailla polttopuun hintoja eri yksiköissä ja tilata oikean määrän lämmityskaudelle.

Polttopuun yksiköt

Polttopuuta myydään ja mitataan kolmessa eri yksikössä, jotka kuvaavat samaa puumäärää eri pakkaustavoilla:

• Pinokuutio (p-m³): siististi pinottua puuta, jonka kehysmitat ovat 1 × 1 × 1 metriä. Pinossa on puun lisäksi jonkin verran ilmaa rakojen välissä.
• Irtokuutio (i-m³): löyhästi laatikkoon tai peräkärryyn kaadettua puuta, jolloin väleihin jää enemmän ilmaa. Sama puumäärä vie enemmän tilaa kuin pinottuna. Tunnetaan myös heittokuutiona.
• Kiintokuutio (m³): puhdasta puuainetta ilman ilmavälejä. Tämä on todellinen puun määrä. Kiintokuutiota kutsutaan myös motiksi.

Näin yksiköt muunnetaan

Yksiköiden välillä käytetään keskimääräisiä muuntokertoimia:

1 kiintokuutio = 1,5 pinokuutiota = 2,5 irtokuutiota

1 pinokuutio = 0,67 kiintokuutiota = 1,67 irtokuutiota

1 irtokuutio = 0,4 kiintokuutiota = 0,6 pinokuutiota

Kertoimet ovat keskiarvoja. Todelliseen tilavuuteen vaikuttavat klapin pituus, latomistapa sekä puun paksuus ja muoto, joten yksittäisen erän kertoimet voivat poiketa hieman.

Esimerkki: 1 pinokuutio koivuklapia

Oletetaan, että ostat yhden pinokuution kuivaa koivuklapia:

• Irtokuutioina: 1 × 1,67 = noin 1,67 irtokuutiota
• Kiintokuutioina: 1 × 0,67 = noin 0,67 kiintokuutiota
• Energiasisältö: noin 1 700 kWh (kuiva, kosteus 20 %)

Energiasisällön avulla voit verrata polttopuuta muihin lämmitysmuotoihin: 1 700 kWh vastaa karkeasti saman verran lämpöenergiaa kuin yhtä monta kilowattituntia sähköä, joskin tulisijan hyötysuhde vaikuttaa hyödynnettävään määrään.

Energiasisältö puulajeittain

Kuivan (kosteus noin 20 %) polttopuun energiasisältö pinokuutiota kohden:

• Koivu: noin 1 700 kWh/p-m³ – energiapitoisin yleinen puulaji.
• Mänty: noin 1 360 kWh/p-m³.
• Haapa: noin 1 330 kWh/p-m³.
• Kuusi: noin 1 320 kWh/p-m³.
• Leppä: noin 1 230 kWh/p-m³.

Havupuut palavat lehtipuita nopeammin ja kipinöivät enemmän pihkan takia, joten ne sopivat hyvin sytykkeeksi ja kiukaaseen. Koivu antaa pitkän ja tasaisen palamisen ja on suosituin takkapuu.

Kosteuden merkitys

Puun kosteus vaikuttaa ratkaisevasti sen lämpöarvoon. Tuoreessa puussa on runsaasti vettä, jonka höyrystämiseen kuluu energiaa, joten märkä puu lämmittää huonosti ja nokeaa hormin. Polttopuu kannattaa kuivattaa ilmavassa katoksessa noin yhden tai kahden kesän ajan, jolloin kosteus laskee noin 20 prosenttiin. Tämän laskurin energialuvut on annettu kuivalle puulle (kosteus 20 %); märemmällä puulla todellinen hyöty jää selvästi pienemmäksi.

Kuinka paljon polttopuuta lämmitykseen?

Tarvittava puumäärä riippuu lämmitystarpeesta ja tulisijan hyötysuhteesta. Anna laskuriin vuotuinen lämmitystarve kilowattitunteina ja tulisijan hyötysuhde, niin laskuri kertoo tarvittavat pinokuutiot valitulla puulajilla. Varaava takka tai puukattila hyödyntää puun energiasta tyypillisesti noin 75–85 %, kevyt kamiina vähemmän ja avotakka usein alle 30 %. Mitä parempi hyötysuhde, sitä vähemmän puuta tarvitaan samaan lämpöön. Esimerkiksi pientalon puulämmityksen lisätarve voi olla muutamasta pinokuutiosta yli kymmeneen pinokuutioon vuodessa rakennuksen ja lämmitystavan mukaan.