Polttopuulaskuri muuntaa polttopuun määrän pinokuutioiden, irtokuutioiden ja kiintokuutioiden välillä sekä laskee energiasisällön ja lämmitykseen tarvittavan puumäärän.
Polttopuun määrä
Anna määrä ja valitse yksikkö. Laskuri muuntaa määrän kaikkiin yksiköihin ja laskee energiasisällön.
Lämmitystarve (valinnainen)
Anna vuotuinen lämmitystarve kilowattitunteina ja tulisijan hyötysuhde, niin laskuri arvioi tarvittavan puumäärän pinokuutioina.
Tulisija:
Tulokset
Polttopuulaskuri – muunna yksiköt ja laske energia
Polttopuulaskuri auttaa sinua muuntamaan polttopuun määrän suomalaisten puutavarayksiköiden – pinokuution, irtokuution ja kiintokuution – välillä sekä laskemaan polttopuun energiasisällön kilowattitunteina. Lisäksi voit arvioida, kuinka paljon polttopuuta tarvitset vuotuiseen lämmitykseen tulisijan hyötysuhteen perusteella. Näin osaat vertailla polttopuun hintoja eri yksiköissä ja tilata oikean määrän lämmityskaudelle.
Polttopuun yksiköt
Polttopuuta myydään ja mitataan kolmessa eri yksikössä, jotka kuvaavat samaa puumäärää eri pakkaustavoilla:
Pinokuutio (p-m³): siististi pinottua puuta, jonka kehysmitat ovat 1 × 1 × 1 metriä. Pinossa on puun lisäksi jonkin verran ilmaa rakojen välissä.
Irtokuutio (i-m³): löyhästi laatikkoon tai peräkärryyn kaadettua puuta, jolloin väleihin jää enemmän ilmaa. Sama puumäärä vie enemmän tilaa kuin pinottuna. Tunnetaan myös heittokuutiona.
Kiintokuutio (m³): puhdasta puuainetta ilman ilmavälejä. Tämä on todellinen puun määrä. Kiintokuutiota kutsutaan myös motiksi.
Näin yksiköt muunnetaan
Yksiköiden välillä käytetään keskimääräisiä muuntokertoimia:
Kertoimet ovat keskiarvoja. Todelliseen tilavuuteen vaikuttavat klapin pituus, latomistapa sekä puun paksuus ja muoto, joten yksittäisen erän kertoimet voivat poiketa hieman.
Esimerkki: 1 pinokuutio koivuklapia
Oletetaan, että ostat yhden pinokuution kuivaa koivuklapia:
Irtokuutioina: 1 × 1,67 = noin 1,67 irtokuutiota
Kiintokuutioina: 1 × 0,67 = noin 0,67 kiintokuutiota
Energiasisältö: noin 1 700 kWh (kuiva, kosteus 20 %)
Energiasisällön avulla voit verrata polttopuuta muihin lämmitysmuotoihin: 1 700 kWh vastaa karkeasti saman verran lämpöenergiaa kuin yhtä monta kilowattituntia sähköä, joskin tulisijan hyötysuhde vaikuttaa hyödynnettävään määrään.
Energiasisältö puulajeittain
Kuivan (kosteus noin 20 %) polttopuun energiasisältö pinokuutiota kohden:
Koivu: noin 1 700 kWh/p-m³ – energiapitoisin yleinen puulaji.
Mänty: noin 1 360 kWh/p-m³.
Haapa: noin 1 330 kWh/p-m³.
Kuusi: noin 1 320 kWh/p-m³.
Leppä: noin 1 230 kWh/p-m³.
Havupuut palavat lehtipuita nopeammin ja kipinöivät enemmän pihkan takia, joten ne sopivat hyvin sytykkeeksi ja kiukaaseen. Koivu antaa pitkän ja tasaisen palamisen ja on suosituin takkapuu.
Kosteuden merkitys
Puun kosteus vaikuttaa ratkaisevasti sen lämpöarvoon. Tuoreessa puussa on runsaasti vettä, jonka höyrystämiseen kuluu energiaa, joten märkä puu lämmittää huonosti ja nokeaa hormin. Polttopuu kannattaa kuivattaa ilmavassa katoksessa noin yhden tai kahden kesän ajan, jolloin kosteus laskee noin 20 prosenttiin. Tämän laskurin energialuvut on annettu kuivalle puulle (kosteus 20 %); märemmällä puulla todellinen hyöty jää selvästi pienemmäksi.
Kuinka paljon polttopuuta lämmitykseen?
Tarvittava puumäärä riippuu lämmitystarpeesta ja tulisijan hyötysuhteesta. Anna laskuriin vuotuinen lämmitystarve kilowattitunteina ja tulisijan hyötysuhde, niin laskuri kertoo tarvittavat pinokuutiot valitulla puulajilla. Varaava takka tai puukattila hyödyntää puun energiasta tyypillisesti noin 75–85 %, kevyt kamiina vähemmän ja avotakka usein alle 30 %. Mitä parempi hyötysuhde, sitä vähemmän puuta tarvitaan samaan lämpöön. Esimerkiksi pientalon puulämmityksen lisätarve voi olla muutamasta pinokuutiosta yli kymmeneen pinokuutioon vuodessa rakennuksen ja lämmitystavan mukaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on pinokuutiolla, irtokuutiolla ja kiintokuutiolla?
Pinokuutio (p-m³) on siististi pinottua polttopuuta kehysmitoiltaan yksi kuutiometri. Irtokuutio (i-m³, myös heittokuutio) on löyhästi laatikkoon kaadettua puuta, jolloin väleihin jää enemmän ilmaa ja sama puumäärä vie enemmän tilaa. Kiintokuutio (m³, motti) on puhdasta puuainetta ilman välejä. Mitä löyhempi pakkaustapa, sitä suurempi tilavuus samalle puumäärälle.
Miten polttopuun yksiköt muunnetaan?
Yleisesti käytetyt keskimääräiset kertoimet ovat: yksi kiintokuutio vastaa noin 1,5 pinokuutiota ja 2,5 irtokuutiota. Toisin päin yksi pinokuutio on noin 1,67 irtokuutiota ja 0,67 kiintokuutiota, ja yksi irtokuutio on noin 0,6 pinokuutiota ja 0,4 kiintokuutiota. Kertoimet ovat keskiarvoja, sillä klapin pituus, latomistapa ja puun muoto vaikuttavat todelliseen tilavuuteen.
Kuinka paljon energiaa polttopuussa on?
Kuivan (kosteus noin 20 %) polttopuun energiasisältö pinokuutiota kohden on noin: koivu 1 700 kWh, mänty 1 360 kWh, kuusi 1 320 kWh, haapa 1 330 kWh ja leppä 1 230 kWh. Koivu on energiapitoisinta yleisistä puulajeista. Kosteus heikentää lämpöarvoa merkittävästi: tuore puu sisältää paljon vettä, jonka höyrystäminen kuluttaa energiaa, joten poltettava puu kannattaa kuivattaa kunnolla.
Kuinka paljon polttopuuta tarvitsen lämmitykseen?
Tarvittava puumäärä riippuu lämmitystarpeesta ja tulisijan hyötysuhteesta. Anna laskuriin vuotuinen lämmitystarve kilowattitunteina ja tulisijan hyötysuhde, niin laskuri kertoo tarvittavat pinokuutiot. Esimerkiksi varaava takka hyödyntää puun energiasta noin 75–85 %, kun taas avotakassa hyötysuhde voi jäädä alle 30 %. Mitä parempi hyötysuhde, sitä vähemmän puuta tarvitaan samaan lämpöön.
Mikä klapin pituus kannattaa valita?
Yleisimmät klapin pituudet ovat 25, 33 ja 50 cm. Valitse pituus tulisijan pesän koon mukaan niin, että klapit mahtuvat pesään vaakatasossa väljästi. Lyhyemmät klapit syttyvät ja palavat nopeammin ja sopivat pieniin pesiin, kun taas pidemmät klapit palavat hitaammin ja sopivat isoihin tulisijoihin ja puukattiloihin. Liian pitkä klapi ei mahdu pesään kunnolla ja vaikeuttaa puun lisäämistä.