Kuutiometrilaskuri laskee tilavuuden kuutiometreinä joko mitoista (pituus × leveys × korkeus) tai pinta-alasta ja kerrospaksuudesta, ja muuntaa kiintotilavuuden irtokuutioiksi.
Laskutapa
Laske tilavuus joko mitoista (pituus × leveys × korkeus) tai täyttönä pinta-alasta ja kerrospaksuudesta.
Mitat (metreinä)
Anna pituus, leveys ja korkeus metreinä. Esimerkiksi 0,5 m korkea täyttö tai säiliön sisämitat.
Pinta-ala ja kerrospaksuus
Anna pinta-ala neliömetreinä ja kerrospaksuus senttimetreinä. Sopii täytöille ja levityksille.
Irtokuutiot ja paino
Kuohkeutuskerroin muuntaa kiintotilavuuden irtokuutioiksi (sora 1,1–1,2, murske 1,2–1,3, multa 1,25–1,4). Tiheys antaa painon tonneina.
Kuutiometrilaskuri auttaa sinua laskemaan tilavuuden kuutiometreinä joko suorakulmaisen tilan mitoista tai pinta-alan ja kerrospaksuuden perusteella. Laskuri sopii erityisesti täyttömateriaalien, kuten soran, murskeen, mullan ja kateaineen, määrän arviointiin. Lisäksi se muuntaa kiintotilavuuden irtokuutioiksi kuohkeutuskertoimella ja näyttää valinnaisesti painon tonneina, joten osaat tilata oikean määrän materiaalia toimittajan käyttämässä yksikössä.
Näin tilavuus lasketaan
Suorakulmaisen kappaleen tai tilan tilavuus saadaan kertomalla kolme mittaa keskenään. Täyttöjä laskettaessa on usein kätevämpää käyttää pinta-alaa ja kerrospaksuutta:
Tilavuus (m³) = pituus (m) × leveys (m) × korkeus (m)
Täyttö (m³) = pinta-ala (m²) × kerrospaksuus (m)
Kun mitat ovat metreinä, tulos on suoraan kuutiometreinä. Kerrospaksuus annetaan yleensä senttimetreinä ja muunnetaan metreiksi jakamalla sadalla.
Esimerkki: täyttö 4 m × 3 m × 0,5 m
Oletetaan, että täytät alueen, joka on 4 metriä pitkä, 3 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä:
Paino soralla (1 600 kg/m³): 6 × 1 600 = 9 600 kg = noin 9,6 tonnia
Eli kun haluat 6 kuution valmiin täytön, irtona kannattaa tilata noin 7,8 kuutiota, koska löyhä materiaali vie enemmän tilaa kuormassa. Jos tilaat tonneina, määrä on noin 9,6 tonnia.
Kiintokuutio vai irtokuutio?
Tilavuusyksiköt sekoittuvat helposti, joten on tärkeää tietää, mitä toimittaja tarkoittaa. Kiintokuutio (m³) on tiivis, paikallaan oleva tilavuus – esimerkiksi valmis, tiivistetty täyttö. Irtokuutio (irto-m³) on löyhän, kuormaan lapioidun materiaalin tilavuus, joka on suurempi, koska materiaaliin jää ilmaa. Maa-ainekset myydään usein irtokuutioina tai tonneina, joten laskennallinen kiintotilavuus pitää muuntaa irtokuutioiksi tilausta varten.
Kuohkeutuskertoimet materiaaleittain
Sora ja hiekka: kerroin noin 1,1–1,2 (kuohkeutuu 10–20 %).
Murske: kerroin noin 1,2–1,3 (kuohkeutuu 20–30 %).
Multa: kerroin noin 1,25–1,4 (kuohkeutuu 25–40 %).
Savi- ja moreenimaa: kerroin noin 1,3–1,4 kaivettaessa.
Tilavuudesta painoon ja litroihin
Kun haluat tietää materiaalin painon, kerro tilavuus irtotiheydellä. Tyypillisiä irtotiheyksiä ovat sora noin 1 600 kg/m³, murske noin 1 500 kg/m³ ja multa noin 1 200 kg/m³, mutta tarkka arvo riippuu kosteudesta ja raekoosta. Yksi kuutiometri on aina 1 000 litraa, mikä on kätevä muistisääntö esimerkiksi säkkitavaran kanssa: kuutiometri vastaa noin 20 kappaletta 50 litran säkkiä. Laskuri näyttää tilavuuden kuutioina ja painon tonneina, joten osaat tilata oikean määrän toimittajan yksikössä.
Vinkkejä tilavuuden laskentaan
Mittaa pituus, leveys ja syvyys huolellisesti samassa yksikössä ennen kertolaskua.
Epäsäännöllinen alue kannattaa jakaa suorakulmaisiin osiin, laskea niiden tilavuudet erikseen ja laskea yhteen.
Lisää tilaukseen pieni vara, sillä täyttö tiivistyy ja maasto on harvoin täysin tasainen.
Varmista toimittajalta, myydäänkö tavara kiintokuutioina, irtokuutioina vai tonneina, jotta vertaat oikeita lukuja.
Usein kysytyt kysymykset
Miten lasken kuutiometrit?
Suorakulmaisen tilan tai kappaleen tilavuus lasketaan kertomalla pituus, leveys ja korkeus keskenään, kun kaikki mitat ovat metreinä. Tulos on kuutiometreinä (m³). Esimerkiksi 4 metriä pitkä, 3 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea täyttö on 4 × 3 × 0,5 = 6 m³. Jos lasket täyttöä pinta-alan perusteella, kerro pinta-ala (m²) kerrospaksuudella (muunnettuna metreiksi).
Mikä on kiintokuution ja irtokuution ero?
Kiintokuutio (m³) on materiaalin todellinen, tiivis tilavuus paikallaan, esimerkiksi valmis täyttö tai kaivettava maa luonnontilassa. Irtokuutio (irto-m³) on löyhän, kuormaan lapioidun tai kaivetun materiaalin tilavuus, joka on suurempi, koska materiaaliin jää ilmaa. Maa-ainekset myydään usein irtokuutioina tai tonneina, joten kiintotilavuus pitää muuntaa irtokuutioiksi kuohkeutuskertoimella tilausta varten.
Mikä kuohkeutuskerroin valitaan?
Kuohkeutuskerroin kertoo, kuinka paljon materiaali laajenee, kun se kaivetaan tai lapioidaan löyhäksi. Sora ja hiekka kuohkeutuvat noin 10–20 % (kerroin 1,1–1,2), murske noin 20–30 % (1,2–1,3) ja multa sekä savimaa jopa 25–40 % (1,25–1,4). Laskuri käyttää oletuksena kerrointa 1,3. Jos tilaat tavaran irtokuutioina, käytä kuohkeutuskerrointa; jos tilaat tonneina, paino ei riipu kuohkeutumisesta.
Kuinka monta litraa on yksi kuutiometri?
Yksi kuutiometri on tasan 1 000 litraa. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi mullan ja kateaineiden kanssa, jotka myydään usein säkeissä litroina: 1 m³ vastaa noin 20 kappaletta 50 litran säkkiä. Laskuri näyttää tilavuuden kuutiometreinä, joten litroiksi muunnat sen kertomalla tuhannella.
Miten saan painon tonneina?
Anna materiaalin irtotiheys kilogrammoina kuutiometriä kohden, niin laskuri kertoo painon tonneina. Paino lasketaan kaavalla paino = tilavuus × tiheys. Tyypillisiä irtotiheyksiä ovat sora noin 1 600 kg/m³, murske noin 1 500 kg/m³ ja multa noin 1 200 kg/m³. Tarkista tarkka arvo toimittajalta, sillä kosteus ja raekoko vaikuttavat tiheyteen.