Kantavan kerroksen laskuri laskee tien tai pihan kantavan ja jakavan murskekerroksen tarpeen kuutioina ja tonneina pinta-alan ja kerrospaksuuksien perusteella.
Pinta-ala
Anna tien tai pihan pinta-ala suoraan, tai laske se pituuden ja leveyden avulla. Pituus × leveys täyttää pinta-alan automaattisesti.
Jakava kerros (alempi)
Karkea murske, usein 0–56 mm. Paksuus tyypillisesti 20–35 cm. Jakaa kuorman ja toimii routakerroksena.
Kantava kerros (päällimmäinen)
Hienompi murske, usein 0–32 mm. Paksuus tyypillisesti 15–20 cm. Muodostaa tiiviin alustan pinnoitteelle.
Tulokset
Kantavan kerroksen laskuri – laske tien rakennekerrosten murske
Kantavan kerroksen laskuri auttaa sinua arvioimaan, kuinka paljon mursketta tarvitset pihatien, pysäköintialueen tai kulkuväylän rakennekerroksiin. Tierakenne koostuu yleensä kahdesta murskekerroksesta: alemmasta jakavasta kerroksesta ja päällimmäisestä kantavasta kerroksesta. Syötä alueen pinta-ala ja kummankin kerroksen paksuus, niin laskuri kertoo murskeen tarpeen kerroksittain ja yhteensä kuutiometreinä, tonneina ja euroina.
Näin rakennekerrosten murske lasketaan
Jokaisen kerroksen murskemäärä lasketaan erikseen tilavuuden kaavalla ja muunnetaan painoksi murskeen irtotiheydellä:
Kerroksen tilavuus (m³) = pinta-ala (m²) × kerrospaksuus (m)
Kerroksen paino (kg) = tilavuus (m³) × tiheys (kg/m³)
Kerrospaksuudet annetaan senttimetreinä ja muunnetaan metreiksi jakamalla sadalla. Jakavan ja kantavan kerroksen tilavuudet ja painot lasketaan yhteen, jolloin saadaan koko rakenteen materiaalitarve. Kalliomurskeen irtotiheys on tyypillisesti noin 1 400–1 600 kg/m³.
Esimerkki: piha 50 m²
Oletetaan, että rakennat 50 neliömetrin piha-alueen, jossa on 25 cm jakava kerros ja 15 cm kantava kerros, tiheydellä 1 500 kg/m³:
Jakava kerros: 50 × 0,25 = 12,5 m³ → 12,5 × 1 500 = 18 750 kg ≈ 18,8 tonnia
Kantava kerros: 50 × 0,15 = 7,5 m³ → 7,5 × 1 500 = 11 250 kg ≈ 11,3 tonnia
Yhteensä: 12,5 + 7,5 = 20 m³ ja 18,8 + 11,3 = noin 30 tonnia
Jos murske maksaa esimerkiksi 22 €/tonni, materiaalikustannus on noin 30 × 22 = 660 € ennen kuljetusta. Muista lisätä tiivistymisvara, sillä murske tiivistyy jyrättäessä huomattavasti.
Suomalaiset rakennekerrokset ja raekoot
Jakava kerros (alempi): karkea murske, usein 0–56 mm. Paksuus tyypillisesti 20–35 cm. Jakaa kuorman ja toimii routa- ja kuivatuskerroksena.
Kantava kerros (päällimmäinen): hienompi murske, usein 0–32 mm. Paksuus tyypillisesti 15–20 cm. Muodostaa tiiviin, tasaisen alustan pinnoitteelle.
Pintaus: kantavan kerroksen päälle tulee asfaltti, kiveys, kivituhka tai pintasora käyttökohteen mukaan.
Suodatinkangas: asennetaan rakenteen alle heikolla tai routivalla pohjamaalla.
Kerrospaksuuden mitoitus
Rakenteen kokonaispaksuus riippuu pohjamaan kantavuudesta ja routivuudesta sekä siitä, kuinka raskasta liikennettä alueella on. Kovalla ja kuivalla pohjalla rakenne voi olla ohuempi, kun taas savisella, routivalla tai pehmeällä pohjalla tarvitaan paksumpi rakenne ja suodatinkangas. Routimisen estämiseksi kokonaispaksuus voi nousta jopa puoleen metriin tai enemmän, kun halutaan välttää routavauriot. Mitoita kerrokset kohteen mukaan ja kysy tarvittaessa neuvoa maa-ainestoimittajalta tai suunnittelijalta.
Tiivistys ratkaisee kestävyyden
Rakennekerrosten kantavuus syntyy huolellisesta tiivistyksestä. Murske levitetään ja tiivistetään kerroksittain, eikä koko paksuutta kannata kaataa kerralla. Murske tiivistyy jyräyksen ja tärytyksen jälkeen tyypillisesti 15–25 %, joten tilaa selvästi laskennallista tarvetta enemmän, jotta valmis kerrospaksuus toteutuu. Hyvin tiivistetty kantava kerros estää painumat ja pidentää pinnoitteen, kuten asfaltin tai kiveyksen, käyttöikää merkittävästi.
Muista kuljetus ja kokonaiskustannus
Murske hinnoitellaan tavallisesti tonnilta tai kuormalta, ja rahti voi olla merkittävä osa kokonaishintaa lyhyilläkin matkoilla. Kun rakenne sisältää useita kymmeniä tonneja mursketta, kuljetus kannattaa kilpailuttaa ja tilata kuormat lähimmältä toimittajalta. Laske tarvittaessa myös pintauksen, kuten asfaltin tai pintasoran, määrä erikseen, niin saat koko projektin materiaalit ja kustannukset kerralla selville.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä ero on kantavalla ja jakavalla kerroksella?
Tierakenteessa on yleensä kaksi murskekerrosta. Alempi jakava kerros tehdään karkeammasta murskeesta (esimerkiksi 0–56 mm) ja se jakaa liikennekuorman laajemmalle alueelle sekä toimii kuivatus- ja routakerroksena. Päällimmäinen kantava kerros tehdään hienommasta murskeesta (esimerkiksi 0–32 mm), ja se muodostaa tasaisen, hyvin tiivistyvän alustan pintaukselle, kiveykselle tai asfaltille.
Kuinka paksuja rakennekerrosten pitää olla?
Tavallisen pihatien tai pysäköintialueen jakava kerros on usein noin 20–35 cm ja kantava kerros noin 15–20 cm. Kokonaispaksuus mitoitetaan pohjamaan kantavuuden, routivuuden ja liikennekuorman mukaan. Heikolla ja routivalla pohjalla rakenne tehdään selvästi paksumpana, ja sen alle asennetaan suodatinkangas. Kevyen liikenteen väylillä riittää ohuempi rakenne kuin ajoneuvoliikenteen alueilla.
Kuinka paljon yksi murskekuutio painaa?
Kalliomurskeen irtotiheys on tyypillisesti noin 1 400–1 600 kg/m³ raekoosta ja tiivistyksestä riippuen. Karkeampi jakavan kerroksen murske on usein hieman tiheämpää kuin hienompi kantavan kerroksen murske. Laskuri käyttää oletuksena 1 500 kg/m³, joten yksi kuutiometri mursketta painaa noin 1,5 tonnia. Voit muuttaa tiheyttä toimittajan ilmoittaman arvon mukaan.
Pitääkö suodatinkangas asentaa?
Heikolla, savisella tai routivalla pohjamaalla suodatinkangas kannattaa lähes aina asentaa rakennekerrosten alle. Se estää murskeen ja pohjamaan sekoittumisen, jolloin kantava kerros säilyy toimivana eikä rakenne painu epätasaisesti. Kovalla, hyvin kantavalla ja kuivalla pohjalla kangas ei aina ole välttämätön, mutta se on edullinen lisävarmistus pitkäikäiselle rakenteelle.
Otanko mukaan tiivistymisvaran?
Kyllä kannattaa. Murske tiivistyy jyräyksen ja tärytyksen jälkeen tyypillisesti noin 15–25 %, koska teräväsärmäiset rakeet lukkiutuvat tiiviisti. Tilaa siis selvästi laskennallista tarvetta enemmän, jotta valmis kerrospaksuus toteutuu tiivistyksen jälkeen. Laskuri laskee teoreettisen tilavuuden ilman tiivistymisvaraa.