Laske, kuinka monta tonnia eroosiosuojakiveä tarvitset luiskan, rantapenkereen tai ojan suojaukseen.
Suojattava pinta-ala
Anna luiskan kalteva pinta-ala suoraan, tai laske se luiskan pituudesta (rinnettä pitkin) ja leveydestä. Käytä kaltevaa pituutta, ei vaakapituutta.
Kivikerros ja kivi
Kerrospaksuus on tyypillisesti 1,5–2 kertaa kiven läpimitta. Tiheys karkealla lohkareella ja sepelillä noin 1 700 kg/m³.
Suojaus:
Tulokset
Eroosiokivilaskuri – eroosiosuojakiven määrä tonneina
Eroosiokivilaskuri auttaa sinua arvioimaan, kuinka paljon eroosiosuojakiveä tarvitset luiskan, rantapenkereen, ojan reunan tai muun veden syövyttämän kohdan suojaukseen. Syötä suojattava pinta-ala ja kivikerroksen paksuus, niin laskuri kertoo tarvittavan tilavuuden kuutiometreinä, painon tonneina ja arvion materiaalin hinnasta. Oikein mitoitettu kiviverhous estää maan syöpymisen ja luiskan sortumisen.
Näin eroosiokiven tarve lasketaan
Kiven menekki perustuu tilavuuden kaavaan, jossa suojattava pinta-ala kerrotaan kivikerroksen paksuudella. Paino saadaan kertomalla tilavuus kiven irtotiheydellä:
Tilavuus (m³) = suojattava pinta-ala (m²) × kerrospaksuus (m)
Paino (kg) = tilavuus (m³) × tiheys (kg/m³)
Koska kerrospaksuus annetaan senttimetreinä, se muunnetaan metreiksi jakamalla sadalla. Eroosiosuojakiven irtotiheys on tyypillisesti noin 1 600–1 800 kg/m³, ja laskuri käyttää oletuksena arvoa 1 700 kg/m³.
Esimerkki: rantaluiska 20 m²
Oletetaan, että suojaat 20 neliömetrin rantaluiskan 25 cm:n kivikerroksella:
Suojattava pinta-ala: 20 m²
Kerrospaksuus: 25 cm = 0,25 m
Tilavuus: 20 × 0,25 = 5 m³
Paino: 5 × 1 700 = 8 500 kg = noin 8,5 tonnia
Jos kivi maksaa esimerkiksi 40 €/tonni, materiaalikustannus on noin 8,5 × 40 = 340 € ennen kuljetusta. Järeä kivi kuljetetaan yleensä kuormittain.
Kerrospaksuus sidotaan kiven kokoon
Eroosiosuojakerroksen paksuus määräytyy kiven koon mukaan. Kerros tehdään tyypillisesti vähintään 1,5–2 kertaa kiven läpimitan paksuiseksi, jotta kivet lukkiutuvat toisiinsa eivätkä yksittäiset kivet irtoa virtauksessa. Kevyessä suojauksessa kerros on usein 20–30 cm, ja järeässä lohkareverhouksessa selvästi paksumpi. Mitä voimakkaampi veden virtaus ja jyrkempi luiska, sitä isompi kivi ja paksumpi kerros tarvitaan riittävän suojan saamiseksi.
Luiskan pinta-ala mitataan kaltevana
Suojattava pinta-ala on luiskan todellinen kalteva pinta, ei sen vaakaprojektio. Jyrkässä luiskassa kalteva pinta on selvästi vaakapituutta pidempi, joten kivimäärä jää alakanttiin, jos lasket vain vaakapinta-alan. Mittaa luiskan pinta rinnettä pitkin ja kerro se leveydellä. Jos tiedät vaakapituuden ja korkeuseron, voit laskea kaltevan pituuden Pythagoraan lauseella. Syötä laskuriin suoraan kalteva pinta-ala, jotta kivimäärä on oikea.
Suodatinkangas estää luiskan painumisen
Suojakiven alle asennetaan suodatinkangas tai sorainen välikerros, joka estää hienoaineksen huuhtoutumisen kivien alta. Ilman suodatusta vesi kuljettaa maa-ainesta pois kivien välistä, jolloin luiska painuu ja kivet siirtyvät ajan myötä. Kangas asennetaan luiskan pinnalle ennen kiven levitystä. Karkea sorakerros voi toimia myös suodattavana välikerroksena maan ja suojakiven välissä, jolloin rakenne pysyy vakaana pitkään.
Vinkkejä eroosiosuojauksen toteutukseen
Valitse kiven koko veden virtausnopeuden ja luiskan jyrkkyyden mukaan.
Tee kerroksesta riittävän paksu, vähintään 1,5–2 kertaa kiven läpimitta.
Asenna suodatinkangas tai sorakerros kiven alle hienoaineksen huuhtoutumisen estämiseksi.
Mittaa luiskan kalteva pinta-ala, älä vaakaprojektiota, jotta kivimäärä riittää.
Usein kysytyt kysymykset
Mihin eroosiosuojakiveä käytetään?
Eroosiosuojakiveä eli kiviverhousta käytetään suojaamaan luiskia, rantapenkereitä, ojien reunoja ja siltapenkereitä veden ja virtauksen aiheuttamalta syöpymiseltä. Karkea, painava kivi pysyy paikoillaan virtauksessa ja estää maan kulumisen sekä sortumisen. Suojakivenä käytetään tyypillisesti lohkaretta tai karkeaa sepeliä, jonka koko valitaan veden virtausnopeuden ja luiskan jyrkkyyden mukaan. Mitä voimakkaampi virtaus, sitä isompi kivi tarvitaan.
Kuinka paksu kivikerros luiskaan tarvitaan?
Eroosiosuojakerroksen paksuus sidotaan kiven kokoon: kerros tehdään tyypillisesti vähintään 1,5–2 kertaa kiven läpimitan paksuiseksi, jotta kivet lukkiutuvat toisiinsa eivätkä yksittäiset kivet irtoa. Kevyemmässä suojauksessa kerros on usein noin 20–30 cm ja järeämmässä lohkareverhouksessa selvästi paksumpi. Suojakiven alle asennetaan usein suodatinkangas tai sorakerros estämään hienoaineksen huuhtoutuminen kivien alta.
Kuinka paljon eroosiokivi painaa kuutiossa?
Karkean lohkareen ja eroosiosuojasepelin irtotiheys on tyypillisesti noin 1 600–1 800 kg/m³ kivilajista ja kappalekoosta riippuen. Laskuri käyttää oletuksena 1 700 kg/m³, joten yksi kuutiometri painaa noin 1,7 tonnia. Suuret, kulmikkaat lohkareet jättävät enemmän ilmatilaa väleihinsä, mutta itse kivi on tiheää, joten kokonaispaino pysyy korkeana. Tarkista toimittajan ilmoittama arvo painon tarkentamiseksi.
Miten luiskan pinta-ala mitataan?
Suojattava pinta-ala on luiskan todellinen kalteva pinta, ei sen vaakaprojektio. Jyrkässä luiskassa kalteva pinta on selvästi vaakapituutta pidempi, joten mittaa luiskan pinta pituussuunnassa rinnettä pitkin ja kerro se luiskan leveydellä. Jos tiedät vain vaakapituuden ja korkeuseron, voit laskea kaltevan pituuden Pythagoraan lauseella. Laskuriin syötetään suoraan suojattava kalteva pinta-ala, jotta kivimäärä on oikea.
Tarvitaanko suojakiven alle suodatinkangas?
Kyllä, suodatinkangas tai sorainen välikerros on tärkeä eroosiosuojauksessa. Se estää hienoaineksen huuhtoutumisen kivien alta, mikä muuten johtaisi luiskan painumiseen ja kivien siirtymiseen ajan myötä. Kangas asennetaan luiskan pinnalle ennen kiven levitystä. Karkeampi sorakerros voi toimia myös suodattavana välikerroksena maan ja suojakiven välissä, jolloin rakenne säilyy vakaana pitkään.